Ympärivuorokautinen 0,7 henkilöstömitoitus – Voi olla täysi susi tai onnistua hyvin!
Ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa astuu voimaan 0,7 työntekijän henkilöstömitoitus asiakkaita kohden. Henkilöstöä lisätään porrastetusti lokakuusta lähtien kohti vuoden 2023 huhtikuun tavoitetta. Käytännössä lakiuudistus tarkoittaa, että kymmenen vanhuksen yksikössä voi olla esimerkiksi aamuvuorossa kolme, illassa kaksi ja yössä yksi hoitaja. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta haasteita on tiedossa.
Henkilöstömitoitus, ei hoitajamitoitus
Hienoin lupaus eduskunnan hyväksymässä lakimuutoksessa on, että hoitotyö ja tukityö on vihdoin eritelty toisistaan. Se tarkoittaa, että hoitajat hoitavat, siistijät siivoavat ja hallinnon väki tekee hallinnollista työtä. Jos hoitaja kuitenkin vastaa työssään vaikkapa pyykkäämisestä, sitä ei voida enää laskea mitoitukseen. Kuulostaa hyvältä.
Kyseessä ei kuitenkaan ole mediassa hehkutettu puhdas hoitajamitoitus, vaan henkilöstömitoitus. Esimerkiksi viriketoiminnan tai sosiaalialan ohjaajalta ei vaadita hoitotyön koulutusta. Myöskään hoiva-avustajan tehtävissä ei tarvita lähihoitajan tai sairaanhoitajan koulutusta. Heidät voidaan silti laskea mitoitukseen.
Hoiva-avustajat eivät saa osallistua lääkehoitoon tai olla yksin työvuorossa. Itsekseen ei voi työskennellä myöskään viriketoiminnanohjaaja tai kodinhoitaja. Henkilöstömitoituksen näkökulmastakin on tärkeää, että jokaisen vanhuksen hoitoisuuden, palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa käytetään RAI -arviointijärjestelmää (Resident Assessment Instrument eli potilaan arviointiväline).
Tärkeintä on osaavien hoitajien kouluttaminen
Suurimmat haasteet tulevat koskemaan uuden henkilöstön riittävää koulutusta, työntekijöiden saatavuutta ja työnantajien valvontaa. Seuraavaksi katseet kääntyvät kotihoitoon ja kotiin vietäviin palveluihin, jossa sielläkin kärsitään hoitaja- ja sijaispulasta. Pelkona on, että niistä valuu hoitajia paikkamaan uutta henkilöstömitoitusta tehostettuun vanhustenhoitoon.
Hallitus on vakuuttanut, että tarvittavat rahat uudistukseen löytyvät. Uudistuksen toteutuminen ei tosin ole kiinni pelkästään rahasta. Tärkein kysymys on, mistä osaavat uudet tekijät, heidän kouluttajansa, reilut esimiehet ja eettisesti toimivat johtajat löytyvät. Hoiva-alan huippuosaajat syntyvät asiansa osaavien kouluttajien käsissä ja etäopinnoissa, kuten Skholen Geriatrian verkkokurssilla. Kaiken kaikkiaan koulutushaaste on niin suuri, että sen hoitamiseksi tarvitaan koulutusta järjestävien tahojen tiiviimpää yhteistyötä.
Askelmerkit oikean suuntaisia, mutta hoivaskandaali voi uusia
Kuntia voi houkutella uusien asumismuotojen nopea perustaminen. Erityisesti sellaisten, joita uusi laki henkilömitoituksesta ei koske. Tarvetta kun olisi saada hoivapalvelut niille, joille kotihoidon palvelut eivät riitä, mutta jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista hoivaakaan. Hyvin hoidettuna uusille asumis- ja hoitoideoille on tilaus, mutta huonosti toteutettuna meitä kohtaa muutamassa vuodessa uusi hoiva-alan laaduton pommi.
Kevään 2019 hoivaskandaali on edelleen jokaisella kirkkaasti muistissa. Sen aiheuttivat muun muassa haamuhoitajat, hoitajien suiden tukkiminen, vakavat puutteet lääkehoidossa ja esimiesten toiminnassa. Tästä syystä valvontaviranomaisillekin soisi vihdoinkin riittävät resurssit vanhuspalveluiden yksiköiden ja uuden lain käytännön toimeenpanon valvontaan.
Askelmerkit vanhuspalveluiden kehittämiseksi ovat oikean suuntaisia. Toteutus voi olla täysi susi tai onnistua hyvin. Se riippuu siitä, miten paljon me arvostamme vanhuksiamme rahassa mitattuna ja millaisia arvovalintoja olemme heidän vuokseen valmiita tekemään. Tärkeintä on turvata heidän ja heidän hoitajiensa hyvinvointi.
Lue myös: Ikääntyneen kinkkinen lääkehoito - vaatii hoitajalta taitoa ja huolellisuutta.