Viisi hyvää syytä ottaa koronarokote
Valtaosa suomalaisista odottaa koronarokotetta malttamattomana ja aikoo ottaa rokotteen. On myös niitä, joita rokottaminen pelottaa, ja ideologista rokotevastaisuuttakin esiintyy. Helsingin Sanomien teettämän gallupin mukaan 56 % ja THL:n kyselytutkimuksen mukaan 64% suomalaisista (yli 80 % riskiryhmään kuuluvista ja iäkkäistä) haluaa koronarokotteen heti, kun se on mahdollista ja turvallista – suositeltavaa.
Rokottaminen yleisesti herättää herkästi mielipiteitä puolesta ja vastaan. Moni muistaa sikainfluenssarokote Pandemrixin laukaisseen osalla (geneettisesti alttiista) väestöstä narkolepsian. Tämän on todettu laskeneen väestön intoa ottaa kausi-influenssarokotetta.
Rokotevastaisuuden taustalla on monia tekijöitä
Suomalaisten luottamus yleisesti rokottamiseen on kansainvälisesti korkealla tasolla, ja asiantuntijoiden mukaan rokotuksen äärivastustajat ovat Suomessa hyvin pieni vähemmistö.
Jyrkimmin koronarokotteesta kieltäytyviä oli THL:n kyselyyn vastanneissa vain kymmenen prosenttia.
Päätös olla ottamatta rokotetta ei aina liity ideologiseen rokotevastaisuuteen, vaan rokotteen ottamiseen vaikuttaa myös se, kuinka isona riskinä koronaviruksen itselleen kokee ja miten eri ihmiset mieltävät erilaiset riskit.
Nuori perusterve henkilö voi herkästi ajatella, että koronarokote muodostaa suuremman riskin kuin lievän tautimuodon sairastaminen. Lopulliseen rokotuspäätökseen yksittäisen ihmisen kohdalla vaikuttaa lisäksi se, miten vaivattomaksi rokotukseen osallistuminen on tehty.
Viisi syytä rokottautua
Koronaepidemia herättää huolta ja kysymyksiä. On selvää, että huoli herää myös rokotteiden turvallisuudesta.
Terveysviranomaiset ovat ottaneet vakavasti huolen koronavirusrokotteen turvallisuudesta, ja huoleen pyritään vastaamaan erityisesti oikea-aikaisella tiedolla. Ammattilaisille on tarjolla lisäksi koronaan liittyviä koulutuksia, joita on tarjottu kohderyhmälle maksutta.
Rokotemyönteisyyttä voidaan lisätä esimerkiksi seuraavin perustein:
1. Korona taltutetaan vain rokottamalla. Laumaimmuniteetti saavutetaan, jos n. 70 % väestöstä ottaa rokotteen. Laaja rokotekattavuus helpottaa saamaan taudin tartuttavuusluvun laskemaan alle yhden.
2. Tällä hetkellä myyntiluvan saaneet rokotteet ovat turvallisiksi todettuja. Rokotteen hyödyt tunnistetaan laajojen tutkimusprotokollien perusteella kiistatta isommiksi kuin mahdolliset haitat. Myyntiluvan saaneet rokotteet eivät ole enää kokeellisia: ne täyttävät rokotteille ja lääkkeille asetetut normaalit teho- ja turvallisuusvaatimukset.
3. Vakavia haittatapahtumia ei ole yli 70 000 tutkittavan otoksesta havaittu. Lievät sivuoireet, kuten pistospaikan arkuus, päänsärky ja nivelkivut, ovat nopeasti ohi meneviä ja moniin rokotteisiin liitettyjä haittoja.
4. Rokotuksilla voidaan parhaimmillaan ehkäistä tartunnat ja viruksen leviäminen. Rokotusten virallinen tavoite on lieventää koronavirusinfektion oireita, estää koronaviruksen vakavia tautimuotoja ja kuolemia.
5. Rokottamalla suojaat itsesi ja läheisesi. Tämä on THL:n kyselytutkimuksen mukaan selkein ja tärkein syy koronarokotteen ottamiselle.
On ilmiselvää, että rokottaminen kannattaa, sillä rokotusten alkaminenkaan ei lopeta viruksen leviämistä. Etenkään, kun rokottaminen alkaa terveydenhuollon ammattilaisista, ikääntyneistä ja riskiryhmään kuuluvista henkilöistä pienin rokote-erin. Perusterveiden aikuisten ja lasten vuoro on viimeisenä.
Tarttumapinnoilla
Minna
Minna Salakari on elämäniloinen turkulainen. Minna on opettaja, projektipäällikkö ja terveyden edistämisen asiantuntija. Hän väitteli tohtoriksi toukokuussa 2020 Turun yliopiston kansanterveystieteenlaitokselta ja toimii päätyössään Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opettajana. Minna on suorapuheinen ja kantaa ottava kirjoittaja, joka on kiinnostunut kaikenlaisesta viestinnästä. Hän on nopea tekstintuottaja, jota kiehtoo sote-alan ilmiöt laajasti. Minnan työskentelyä ohjaavat pohjaton uteliaisuus, kehittymisen halu ja positiivinen elämänasenne. Vapaa-ajallaan Minna liikkuu, lojuu, lukee ja viettää aikaa perheensä kanssa.