Sen lisäksi, että minulta kysytään, mikä hoitotyössä on ollut haastavinta tai onko minua joskus inhottanut hoitotyössä, minulta kysytään, miksi ihmeessä joku hakeutuu hoitoalalle. Siitä huolimatta, että ala on kuormittava, palkkaus huono ja työoloissa olisi parantamiseen varaa. Saan usein vastata kysyjille, miksi juuri minä olen aikoinani hakeutunut sairaanhoitajaksi.

Jos totta puhutaan, ihmettelen sitä ajoittain itsekin.

hoitoala-1

Sairaanhoitajan työn on monilla mittareilla todettu olevan ”kestosuosikki”. Hoitajia on tarvittu kautta aikojen, ja tulevaisuuden tutkijoiden mukaan heitä tarvitaan vielä silloinkin, kun hoitotyöstä vastaavat robotit.

Hoitoalalle hakeutujia onkin vuosittain runsaasti, eivätkä palkkaneuvottelut tai julkinen keskustelu kuormittavista, paikoin erikoisistakin, työoloista saa hakijoita perääntymään. Vuonna 2019 ammattikorkeakoulun hoitoalan koulutuksiin hakijoita oli kaikkiaan liki 24 000. Toisen asteen lähihoitajakoulutus kiinnosti samana vuonna noin yhdeksäätuhatta hakijaa.

Vaikka hakijamäärät ovat hieman laskeneet kolmen vuoden seurannassa, ei hoitajiksi valmistuvien määrä ole laskenut.

Eniten kiinnostusta herättävät ensi- ja akuuttihoitotyö ja kätilöntyö, ja lähihoitajia koulutetaan yhä enemmän. Moni uudelleenkouluttautuja opiskelee juuri lähihoitajaksi – töitä on varmuudella tarjolla.

Hoitoalan koulutusta pidetään yleishyödyllisenä

Olen aiemmin kirjoittanut hoitoalan vetovoimaisuuden saloista ja todennut, että hoitoalalle hakeutumiseen vaikuttavat monet tekijät. Alan vetovoimaisuutta lisäävät muun muassa positiiviset mielikuvat hoitajan työstä, vaikka usein sairaanhoitajaopiskelijaksi hakevalla ei olekaan aiempaa tietämystä hoitoalasta. Sairaalasarjat ja julkiset, harhaan johtavat hoitaja- ja lääkärikuvaukset saavat monet kiinnostumaan työstä sairaalaympäristössä.

Hoitoalan koulutuksen vetovoimaisuuteen vaikuttaa usein myös suhteellisen lyhyt koulutus, ja monet pitävät tutkinnon tuomaa kokemusta – ja hoitotyötä ylipäätään! – yleishyödyllisenä. ”Sairaanhoitajan ammatti on hyvä lähtökohta monelle!” tokaisi kollegani minulle kerran aiheesta keskustellessamme.

Olen tästä samaa mieltä: ilman sairaanhoitajan koulutusta ja työkokemusta en usko, että itse olisin tässä. En olisi valinnut tämänkaltaista jatkokoulutuspolkua enkä olisi koskaan päätynyt kansanterveystieteilijäksi.

Hoitoalan koulutus on erinomainen pohjakoulutus moneen, eikä koulutus varmuudella mene hukkaan!

Lisäksi hoitoalalla on tällä hetkellä melkein takuuvarmasti töitä. Jos jostain syystä en työllistyisi nykyisessä ammatissani, voisin palata hoitotyöhön. Hoitoalan koulutusten suosion takana onkin osittain alan töiden pysyvyys ja saatavuus.

Onko hoitotyö kutsumus?

Jotkut hoitotyön ammattilaisista kertovat olevansa kutsumusammatissa. Terveydenhuoltoala koetaan usein kutsumukseksi, mutta oikeastaan työn merkitys syntyy auttamisen kautta. Lisäksi monilla hoitajilla on halu tehdä asiakaspalvelutyötä. Hoitoalan vetovoimaisuuden takana saattaakin olla aineettomat palkkiot.

Positiivinen palaute antaa hyvän mielen ja kertoo arvostuksesta. Tätä kautta ammattilainen saa omalle työlleen merkityksen, mikä on olennaista muun muassa työhyvinvoinnin rakentamisessa.

Hoitoalalle hakeutumisen, työhön sitoutumisen sekä alalla tai organisaatiossa pysymisen syinä ovat lisäksi yhteenkuuluvuuden ja samanarvoisuuden tunne sekä kollegojen välinen yhteistyö ja tuki – moni hoitotyön konkari jaksaa ja selviytyy työssään työtiimin ansiosta!

Palkkaus ei houkuttele hoitajaksi

Joku saattaa päättyä sairaanhoitajaksi, ensihoitajaksi tai kätilöksi sattumalta, toinen seuraa vanhempiensa jalanjälkiä, kolmatta ohjaa vahva auttamisen tahto, neljäs tähtää hoitotieteen opintoihin ja haluaa vankan pohjan opinnoilleen ja opettajan tai hoitotyön johtajan työlle.

Yksi lienee kuitenkin selvä: ainakaan Suomessa palkkaus ei houkuttele ketään alalle.

Tarttumapinnoilla

Minna

Minna Salakari on elämäniloinen turkulainen. Minna on opettaja, projektipäällikkö ja terveyden edistämisen asiantuntija. Hän väitteli tohtoriksi toukokuussa 2020 Turun yliopiston kansanterveystieteenlaitokselta ja toimii päätyössään Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opettajana. Minna on suorapuheinen ja kantaa ottava kirjoittaja, joka on kiinnostunut kaikenlaisesta viestinnästä. Hän on nopea tekstintuottaja, jota kiehtoo sote-alan ilmiöt laajasti. Minnan työskentelyä ohjaavat pohjaton uteliaisuus, kehittymisen halu ja positiivinen elämänasenne. Vapaa-ajallaan Minna liikkuu, lojuu, lukee ja viettää aikaa perheensä kanssa

Blogin tekstin tarjoaa Skhole
Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.
Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!