Usein kysyttyä: ”Kuinka paljon sairaanhoitajan tulisi tienata?”

Sen lisäksi, että minulta kysytään, onko minua joskus inhottanut hoitotyössä tai miksi ihmeessä joku hakeutuu hoitoalalle, minulta kysytään, kuinka paljon minun mielestäni sairaanhoitajan tulisi tienata.

Kysymys on melko hankala, sillä palkkausasiat ovat harvoin mielipideasioita: ne vaativat työntekijän osaamisen, pätevyyden ja kokemuksen sekä kokonaistyön tarkastelua. Ja sen, että joku asiantuntija tekee tämän tarkastelun samanarvoisesti kaikille samassa työssä, samalla työnantajalla ja samalla asuinalueella toimiville sairaanhoitajille.

Lisäksi pitää huomioida muun muassa työn vaativuus – on lähtökohtaisesti täysin erilaista työskennellä ei-sairaalamaisessa hoito-, hoiva- ja palveluympäristössä kuin sairaalan vuodeosastoilla, tho-osastolla tai esimerkiksi akuutilla psykoosiosastolla.

Lukuisat selvitykset ovat osoittaneet, että hoitotyön ammattilaiset toivovatkin palkkansa perustuvan ennen kaikkea työn vaativuuteen, pätevyyteen ja työn tuloksiin.

Vaikka koulutuspohja on samanlainen ja sairaanhoitajan pätevyys riittää monessa eri hoitotyön yksikössä työskentelyyn, on työnkuva kuitenkin hyvinkin erilainen ja erilaista erityisosaamista vaativaa eri hoitoyksiköissä.

Sairaanhoitajan peruspalkka on matala

Palkkakeskustelussa lähtisin aivan ensimmäisenä siitä ajatuksesta, että nykyinen palkkaustaso (suhteessa esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintoon) on kaiken kaikkiaan matala. Se on matalampi kuin missään muussa Pohjoismaassa. Tämä luo väkisinkin ajatuksen siitä, ettei hoitoala ole kovinkaan arvostettu.

Hoitotyön arvostukseen liitetään muun muassa korkeakoulutason koulutus, palkkaus, täydennyskoulutusmahdollisuus, kannustimet ja riittävä henkilöstöresursoint.

Tosiasia on kuitenkin, että palkkauksen lisäksi arvostuksen tunteeseen voidaan vaikuttaa myös muilla keinoin: työn tekemisen puitteet, tasa-arvoinen ja johtava esimiestyö sekä täydennyskoulutusmahdollisuus kertovat hoitajalle koulutuksen, osaamisen ja työnteon kunnioituksesta.

Näillä ei kuitenkaan saada osaavia ja kokeneita sairaanhoitajia jäämään hoitotyöhön!

Työn vaativuuden tulisi vaikuttaa palkkaukseen

Seuraavaksi pohtisin jo aiemmin kirjoittamaani työn vaativuutta. Kun peruspalkkaus saataisiin ”kunnolliseksi”, voitaisiin alkaa arvottaa työtä sen vaativuuden mukaan. Tämä toteutuukin jo monissa paikoissa, mikä on erinomainen ensimmäinen askel palkkaneuvotteluissa – vaativammasta työstä saadaan hieman enemmän rahallista korvausta. Miten työ sitten arvotetaan vaativuuden mukaisesti?

Sovellettavia vaativuustekijöitä ovat osaaminen eli työn edellyttämät tiedot, taidot ja itsenäinen harkinta, työn vaikutukset ja vastuu, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin, työn edellyttämät vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot sekä työolosuhteet.

Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän se vaatii osaamista ja mitä laajempia sen vaikutukset ovat, mitä enemmän se vaatii yhteistyötaitoja ja mitä rasittavammissa olosuhteissa sitä tehdään.

Tästä voidaan helposti päätellä, että hoitotyö teho-, leikkaus- ja erilaisilla toimenpideosastoilla sekä akuutin psykiatrian osastoilla on kaikkein vaativinta. Myös vanhusten hoitotyö saattaa yksiköstä riippuen arvioida korkeaan vaativuusluokkaan erityisesti työn kormittavuuden kannalta. Työn vaativuutta lisäävät myös perustyön lisäksi tehtävät erityis- ja vastuutehtävät.

Paljonko palkkaa hoitotyöstä on riittävästi?

Kun minulta kysytään sairaanhoitajan toivepalkalle jotain numeerista arvoa, sitä minulla ei ole antaa. Nopealla laskennalla olen kuitenkin sitä mieltä, että useissa yksiköissä tarjottu 2375 euroa on matala, mutta 2875 euroa alkaisi heti kuulostaa paremmalta. Nosto ei ole kovinkaan suuri, jos verrataan palkkaa esimerkiksi muiden Pohjoismaiden palkkoihin.

Ruotsissa sairaanhoitajalle maksetaan kaikkine lisineen 3500-4500 euroa kuukaudessa, Norjassa noin 5000 euroa ja Tanskassa 4000-5000 euroa. Suomessa sairaanhoitajan kokonaispalkka jää alle kolmeentuhanteen euroon. Ero on valtava.

Suomalainen sairaanhoitaja ei tienaa missään vaiheessa uraansa yhtä paljon kuin pohjoismaalainen kollegansa. Työkokemuskaan ei palkkausta tälle tasolle nosta. Lisäksi sairaanhoitajien keskimääräinen kokonaisansio jää satoja euroja suomalaisten palkansaajien keskipalkan alapuolelle.

”Työn vaativuus, koulutuspohja ja palkansaajien keskipalkka huomioiden sairaanhoitajien tulisi tienata hieman enemmän” lienee lopulta hyvä – tai ainakin riittävä – vastaus esitettyyn kysymykseen.

Tarttumapinnoilla

Minna

Minna Salakari on elämäniloinen turkulainen. Minna on opettaja, projektipäällikkö ja terveyden edistämisen asiantuntija. Hän väitteli tohtoriksi toukokuussa 2020 Turun yliopiston kansanterveystieteenlaitokselta ja toimii päätyössään Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opettajana. Minna on suorapuheinen ja kantaa ottava kirjoittaja, joka on kiinnostunut kaikenlaisesta viestinnästä. Hän on nopea tekstintuottaja, jota kiehtoo sote-alan ilmiöt laajasti. Minnan työskentelyä ohjaavat pohjaton uteliaisuus, kehittymisen halu ja positiivinen elämänasenne. Vapaa-ajallaan Minna liikkuu, lojuu, lukee ja viettää aikaa perheensä kanssa.