Käyttäytymistutkija Robert Bramson on jo 1980-luvulla määrittänyt erilaisia persoonallisuustyyppejä, jotka saattavat aiheuttaa stressiä ja "kitkaa" työyhteisöissä. Bramsonin mukaan joidenkin työtovereiden seura tuntuu kuluttavalta, uuvuttavalta ja stressaavalta, toisten taas iloa ja energiaa lisäävänä. Kaikkien työtovereiden, myös uuvuttavien ankeuttajien, kanssa on kuitenkin tultava toimeen, vaikka ystävyyssuhdetta ei solmisikaan.
Check Mate Sunset

Työpaikalla vietetään pääsääntöisesti enemmän aikaa kuin ystävien, perheen tai harrasteiden parissa. Tämä edellyttää, että työympäristö ja -yhteisö ovat viihtyisiä.

Sellaisia, joissa voi olla oma itsensä ja joissa vallitsee luottamuksen ilmapiiri.

Ilmapiiriin taas vaikuttavat työyhteisön jäsenet, työtoverit. On selvää, että työyhteisöihin mahtuu hyvin erilaisia persoonia, mikä on osaltaan työyhteisöjen toimivuuden ja saavutettujen tulosten kannalta merkityksellistä – eri-ikäiset ja persooniltaan erilaiset työtoverit edesauttavat sekä yhteisöllisyyttä että tavoitteiden saavuttamista. Miten Bramsonin määrittelemät persoonat näyttäytyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työyhteisöissä?

Nämä työyhteisön persoonat aiheuttavat stressiä

Kaikkitietävä: kun kaikkitietävä saapuu työvuoroon, hänellä on nanosekunnissa käsitys työpäivän kulusta ja työvuoron tehtävistä. Hän on myös työyhteisön tietopankki. Hän tietää teorian kuin teorian työn takana ja toimii (ainakin omasta mielestään) näyttöön perustuen. Hän myös pitää itseään asiantuntijana kaikessa ja saattaa korostaa tätä ”muiden työtoverien kustannuksella”. Kaikkitietävälle ei esitetä vastalauseita.

Työtoverit jaksavat tätä hetken, mutta pidemmän päälle besserwisser-asenne alkaa uuvuttaa.

Miellyttäjä: miellyttäjä on hyväntahtoinen ja avulias, mutta hänen on vaikea pitää lupauksia. Työvuoron (joita hän vaihtelee mielellään) alussa hän lupaa hoitaa omat potilaansa, liinavaatehuoneen siivouksen ja hoitotarviketilaukset. Hän haluaa miellyttää osastonhoitajaa ja jokaista kollegaansa. Hän kumartaa kaikille eikä koskaan sano ”ei”. Lopulta miellyttäjä löytää itsensä suosta ja pettää lupaukset ja odotukset.

Hidas jahkailija: jahkailija on yksi stressaavimmista työtoverityypeistä. Jahkailija ei suoriudu yksinkertaisistakaan päätöksenteoista: aloittaako huoneesta 1 vai 2, tilaako soseutetun tai liemiruoan, osallistuuko pikkujouluihin vai ei? Jahkailijan työssä korostuu epävarmuus. Hän saattaa kysyä mielipiteitä ja neuvoja työtehtäviensä hoitamiseen työtovereiltaan ja esimieheltään useiden päivien, jopa viikkojen ajan. Hän miettii lukuisia vaihtoehtoja eikä osaa päättää yhtä oikeaa. Tästä johtuen hän on työssään ajoittain hyvinkin hidas. Eikä missään nimessä sovellu esimerkiksi akuutti- ja leikkausosastotyöhön. Jahkalijan kanssa jaksaa hetken – toisenkin – mutta sen jälkeen moni yrittää vaihtaa työvuoroaan…

Pessimisti: kun pessimisti tulee töihin, sitä ei voi olla huomaamatta: omat roskat kaadetaan jo aulassa, jolloin huono muudi tarttuu työtovereihin. Pessimisti vastaa aina kielteisesti. Ihan joka asiaan. Hän on epäileväinen ja hänen mielipiteensä ovat negatiivissävytteisiä eikä hän juuri usko minkään sujuvan mutkitta.

Potilas- tai asiakastyössä hän on ankeuttaja, vaaroista varoittelija, joka vie ilon koko työyhteisöltä.

Valittaja: valittaja on työyhteisön ikuinen vinkuja, joka ei kuitenkaan tee mitään ratkaistakseen ongelmat, joista valittaa. Mikään ei saisi muuttua. Valittaja on uuvuttava työtoveri, joka imee muiden energiat eikä suostu muiden neuvoihin asioiden ratkaisemiseksi. Hän valittaa kaikesta: huuhteluhuone on sotkuinen, kansliassa ei pysty keskittymään, hän ei osaa käyttää uutta potilastietojärjestelmää, työvuorot on laadittu epäoikeudenmukaisesti, koulutuksiin ei pääse, kotona on raskasta, ulkona on pimeää, kukaan ei ole keittänyt kahvia, kakkoshuoneen potilas soittaa koko ajan (kahdesti vuorossa) kelloa jne. HUH!

Yleiskiusaaja: kun yleiskiusaaja tulee työpaikalle, hän lyttää sekä hoidettavansa että kollegansa. Hän on työtovereista se, jonka vuoksi työvuoroja yritetään vaihtaa ja jonka kanssa on ikävintä olla kahden yövuorossa. Kiusaaja on työyhteisön terroristi, töykeä jyrääjä ja ivallisia kommentteja ”heittävä” lietsoja. Hän menee usein henkilökohtaisuuksiin.

…nämä taas lisäävät energiaa, iloa ja tekemisen meininkiä!

Esimiestyöllä, työn organisoinnilla ja työympäristöllä on merkityistä työn sujumiseen, työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen. Myös me-henki ja säännölliset työyhteisön yhteishetket lisäävät työnimua.

Näiden lisäksi on olemassa työyhteisön ilmapiiriä nostattavia persoonia, joiden kanssa työskentely on pääsääntöisesti mukavaa, töihin on kiva tulla ja sieltä lähtee hyvillä mielin kotiin.

Innostunut ilopilleri tulee työhön, hän tervehtii työtovereitaan, tarttuu tuumasta toimeen ja keskustelee iloisesti sekä kollegoiden että potilaiden kanssa. Hän näkee asiat positiivisessa valossa ja osaa etsiä ankeimmastakin päivästä pienet ilot. Hän on toivottu työtoveri joka vuorossa! Muut huomioiva tiimityöntekijä taas on aina valmis auttamaan, hän hallitsee oman osa-alueensa ja jakaa osaamistaan mieluusti muille. Hän ei ole ensimmäisenä vaatimassa tai toivomassa työvuoroja, vaan huomioi myös muiden tarpeet. Tämä persoona toimii erinomaisesti erilaisissa tiimeissä ja hahmottaa helposti työn kokonaisuuksia.

Rauhallinen ratkoja on jokaisen unelmatyötoveri: hän on hillitty, hallittu ja fiksu. Hän on ratkaisukeskeinen toimija, jolta ei osaamista ja oivalluksia puutu. Täydennyskoulutukset ja uralla eteneminen ovat rauhalliselle ratkojalle tärkeitä, hän haluaa kehittyä. Järjestäjä-tyypin saavuttua työpaikalle kanslia on siisti, kahvihuoneessa on aina yksi pannu ladattuna, potilaat tulee hoidettua työajan puitteissa prioriteetit huomioiden. Järjestäjä on mukana tyhy-toiminnassa ja työyksikön toiminnan organisoimisessa – potilasohjeistusten ja tietojärjestelmien vastuutehtävät valikoituvat usein hänelle.

Tasapaino on tärkeintä

Bramson on todennut, että itseä ärsyttävien ja stressikäyriä nostavien persoonatyyppien tunnistamisella voidaan helpottaa suhtautumista näihin työtovereihin. Tunnistamalla myös työviihtyvyyttä ja työniloa lisäävät persoonat voi saavuttaa hyvän tasapainon - kollegoilla on väliä!

Tunnistitko itsesi yllä mainituista kuvauksista? Ethän vain itse sorru ilkimykseksi, valittajaksi tai ainaiseksi pessimistiksi? Jokainen on joskus väsynyt ja harmistunut työhönsä tai työtovereihinsa, mutta pitempään jatkuessaan nämä tunteet alkavat näkyä liikaa arkisessa toiminnassa, huono työilmapiiri alkaa herkästi haista.

Onkin hyvä pohtia, mitä tulee paikalle, kun sinä tulet työpaikalle.

Tarttumapinnoilla
Minna

Lähteet:
Bramson R. Coping with difficult people. 1988, Iso-Brittania: Dell.
Jabe M. 2012. Työhyvinvoinnin työkirja. Voitko hyvin työssäsi. Saarijärvi: Yrityskirjat Oy.
Lerssi-Uskelin J., Vanhala A. & Vähäliitto H. 2011. Kohti innostunutta työyhteisöä. Työterveyslaitos.
Paasivaara L. & Nikkilä J. 2010. Yhteisöllisyydestä työhyvinvointia. Helsinki: Kirjapaja.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole
Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.
Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!