Illasta aamuun ja ykkösvapaille. Kuulostaako tutulta? Tuntuuko reilulta? Työvuorosuunnittelu aiheuttaa monenlaisia tunteita henkilökunnan keskuudessa. Tunteet nousevat pintaan, jos listat on tehty tarpeettoman rankoiksi tai listojen teossa näkyy työntekijöiden eriarvoisuus. Kuuluuko kesäsijaisten tehdä kaikki viikonloput töitä, ja onko heillä oikeutta toivoa listaan työvuoroja vai onko kiltisti tehtävä jämävuorot?

Onko työvuorosuunnittelussa mahdollista ottaa huomioon muun muassa työntekijän elämäntilanne ja ikä? Vastaus on kyllä, ei ja riippuu. Listojen teko ja toiveiden täyttäminen riippuu todella monesta tekijästä. Listojen tekoa helpottaa se, että tuntee työporukan, jolle listat suunnittelee. Joillain hoitotyön esimiehillä on niin suuret yksiköt, ettei tämä välttämättä toteudu. Tällöin yksilöllisen elämäntilanteen huomioiminen on haastavaa. Myös henkilökunnan vaihtuvuus tuo omat haasteensa. Esimies voi käyttää esimerkiksi kehityskeskustelua työkaluna henkilökunnan elämäntilanteen kartoittamiseen (Berlin 2008; Andersson ym. 2013).

Työvuorotoiveet työntekijän näkökulmasta

Henkilöstö on organisaation voimavara. Hoitajat ovat terveydenhuollon suurin ammattiryhmä. Kuten nyt jo näkyy, hoitajista alkaa olla paikoitellen pulaa. Yhtään hoitajaa ei ole varaa menettää näin turhien asioiden, kun toimimattomien työvuorosuunnitteluiden vuoksi. Työntekijällä todellakin on oikeus toivoa työvuoroja ja vaikuttaa omiin työvuoroihin siltä osin kun se on mahdollista. Työvuorosuunnittelulla tulee tukea työntekijän jaksamista, ei heikentää sitä. En näe millään perusteltuna yksittäisiä vapaita, yksittäisiä työpäiviä enkä jatkuvia illasta aamuun vaihtoja. Tottakai joskus näitäkin tulee, mutta jos tällainen tilanne on enemmän sääntö kuin poikkeus, niin ota asia puheeksi.

Vuorotyö on myös terveysnäkökulmasta asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Vuorotyö on fyysisesti kuormittavaa, myös työvuorosuunnittelulla voidaan vaikuttaa hoitajan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. (Mäkelä & Uotila 2014.) Työhön sitoutunut työntekijä ei todennäköisesti vaihda työpaikkaansa. Jo nyt ja etenkin tulevaisuudessa työntekijöistä tulee olemaan pulaa. Näin ollen on erityisen tärkeää esimiehenä ja organisaationa sitouttaa alalla jo työskentelevää henkilökuntaa sekä tukea heidän työssä jaksamistaan mahdollisimman pitkään, myös työvuorosuunnittelulla. (Hietamäki 2013). Kohtelun eri-ikäisten kohdalla tulisi olla tasapuolista ja työtä sekä työntekijää tukevaa.

Työvuorotoiveet listantekijän näkökulmasta

Listantekijän näkökulmasta toiveiden täyttäminen riippuu todella paljon työyksiköstä. Omassa työyksikössäni toiveet voidaan täyttää miltei sataprosenttisesti, mutta suurimmassa osassa työyksiköistä taitaa olla maksimimäärä toiveille, jotta listat on mahdollista tehdä. Listoja tehdessä on huomioitava muun muassa erityisosaamiset, jokaiseen vuoroon kokenut hoitaja, eri moduulit, ja mitä useampi huomioitava palanen on, sitä hankalampi on toteuttaa toiveet.

Työntekijän mahdollisuus vaikuttaa työhönsä sekä työaikoihinsa sitouttaa työntekijää. Mahdollisuuksien mukaan listantekijän tulisi huomioida työntekijän toiveet, elämäntilanne ja ennenkaikkea listojen tasapuolisuus. Myöskään kesäsijaiset eivät voi olla joka viikonloppu töissä. Omista oikeuksista kannattaa pitää kiinni ja ottaa puheeksi esimiehen kanssa, jos kohtelu on eriarvoista.

Lopuksi listantekijänä kaksi suosikkitoivettani:

• lyhyet päivät, mutta seitsemän vapaata listassa
• viikonloput vapaata ja vuorot pelkkää aamuvuoroa, mutta pyhälisät tietysti halutaan

Ei listantekijäkään taikuri ole.

Mitä ajatuksia työvuorotoiveet herättävät?