Työntekijä ilman perehdytystä on turvallisuusriski
Työhön perehdyttämisen tarkoituksena on antaa työntekijälle riittävät lähtökohdat työskennellä työyhteisössä oikealla ja ennen kaikkea turvallisella tavalla. Mielestäni terveysalalla perehdytykseen on erityisen tärkeää panostaa, sillä muiden ihmisten parissa työskennellessä työntekijä kantaa mukanaan suurta vastuuta.
Kuva: Unplash
Minulla on kokemusta laadukkaan perehdytyksen saamisesta, mutta vastaavasti myös siitä, millaista on työskennellä saamatta lainkaan perehdytystä. Sen vuoksi tahdoinkin tämän tekstin kirjoittaa. Millaista on aloittaa työskentely silloin, kun pohjalla on kattava perehdytys ja silloin, kun sitä ei ole ollut ollenkaan?
Heikko perehdytys vaarantaa turvallisuuden
Työskentelin kerran työtehtävissä, jotka eivät olleet itselleni entuudestaan tuttuja. Työpaikka oli tuttu, mutta työtehtävät eivät. Ensimmäisenä työpäivänäni kävi ilmi, että minulle oli kyllä nimetty perehdyttäjä aamun ensimmäiselle tunnille, mutta kyseinen henkilö ei itse ollut roolistaan tietoinen tai erityisen kiinnostunut. Perehdytykseni jäi siis siltä osin saamatta, sillä tämä henkilö lähti omiin työtehtäviinsä.
En tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun kuulin mitä minulta vaadittiin ensimmäisenä päivänä. Minulle oli asetettu tiettyjä työtehtäviä, jotka oli yksinkertaisesti hoidettava. Paikalla ei ollut juuri silloin ketään, jonka luokse olisin voinut mennä ja kyseenalaistaa vallitsevan tilanteen. Eli ei sitten muuta, kuin hommiin vain.
Kun ajattelen tuota muutamia viikkoja kestänyttä työjaksoa, niin voin vain sanoa, että onneksi kaikki meni hyvin. Hyvin siis siinä mielessä, että sain työni tehtyä ilman, että virheitä olisi sattunut. En vaarantanut muiden hyvinvointia, mutta vaaransin kyllä omani. Työpäivät koin vaativina, sillä varsinaisten työtehtävien lisäksi minun täytyi itse perehdyttää itseni työhön. Työpäivien jälkeen sain kyllä iltaisin unta, mutta heräsin joka yö useita kertoja samaan painajaiseen: olin tehnyt töissä jotain väärin tai olin jättänyt tekemättä jotain tärkeää. Sanomattakin oli selvää, että koko elimistöni kävi aivan ylikierroksilla suuresta stressimäärästä.
Kattava perehdytys avain laadukkaaseen työskentelyyn
Viimeisin työkokemukseni on eräästä toisesta organisaatiosta, jossa perehdytys oli toteutettu aivan päinvastaisella tavalla – minulla oli nimetty perehdyttäjä ensimmäisen viikon ajan, ja perehdytysjaksoa varten sain erittäin kattavan listan asioista, jotka minun tulisi tietää. Lista kattoi kaiken aina työtehtävistä paloturvallisuuskaluston sijaintiin, ja se käytiin kanssani huolellisesti läpi ensimmäisten työpäivien aikana. Näin varmistettiin, että mitään tärkeää ei unohtunut.
Kattava perehdytys oli suuri voimavara, ja sen ansiosta koen tuon ajanjakson olleen työhistoriani onnistunein ja mielekkäin. Olen työskennellyt kyseisessä organisaatiossa eri yksiköissä myös myöhemmin, ja jokaisella kerralla olen saanut yhtä kattavan perehdytyksen listoineen kaikkineen.
Hyvä perehdytys mahdollistaa turvallisen ja laadukkaan työskentelyn sekä auttaa työntekijää sopeutumaan osaksi työyhteisöä. Se myös ennaltaehkäisee virheitä sekä saa työntekijälle varman ja osaavan olon, mikä johtaa laadukkaampaan työskentelyyn.
Työnantaja on vastuussa työntekijänsä perehdytyksestä
Tiedän, etten ole ainut, jolla on kokemusta puutteellisesta perehdytyksestä.
Voisi siis sanoa, että perehdytys luo pohjan turvalliselle työskentelylle, ja ilman perehdytystä tuo pohja on aika hutera. Kuinka monella organisaatiolla on siis varaa säästää perehdytyksestä? Kuinka moni terveysalan työnantaja uskaltaa ottaa moisen riskin? Terveysalalla vaillinaisesta perehdytyksestä johtuva työntekijän tietämättömyys saattaa näyttäytyä esimerkiksi merkittävinä katkoksina tiedonkulussa tai lääkevirheinä, jotka pahimmillaan voivat johtaa suureen vahinkoon.
Tietysti virhe on ollut aikoinaan myös minun, kun en ole uskaltanut vaatia itselleni kunnollista perehdytystä. Omalla kohdallani suurin tekijä oli se, että tiesin, että työpanokseni oli laskettu yksikön vahvuuteen ensimmäisestä työpäivästä alkaen. Perehdytyksen vaatiminen ja siten omien työtehtävieni tekemättä jättäminen olisi kaatunut jonkun toisen niskaan, enkä halunnut aiheuttaa hankaluuksia heti ensimmäisenä työpäivänä. Itseni tuntien minä myös tiesin, etten koskaan tekisi mitään sellaista mitä en osaa ja siten vaarantaisi muiden hyvinvointia. Uskoin, että pärjään. Kyllähän minä pärjäsinkin. Mutta entäs jos en olisikaan pärjännyt?
Nyt, jälleen hieman kokeneempana tiedän, ettei huoli perehdytyksestä saisi olla minun. Työnantaja on vastuussa työntekijänsä perehdytyksestä. Ilman asianmukaista työntekijän perehdytystä vaarantuu se kaikkein tärkein, eli turvallisuus, mikä on erityisesti terveysalalla huomionarvoinen asia. Nykyisin tunnen oikeuteni työntekijänä paremmin ja uskallan tarvittaessa vaatia riittävää perehdytystä työhön. Näin voin edistää terveydenhuoltopalvelujen laatua ja turvallisuutta myös omalta osaltani.
Millaista on hyvä perehdytys sinun mielestäsi?