Sattuu, sattuu! – kivun hoidon osaamisen on oltava kunnossa

Hyvä kivun hoito perustuu mutkattomaan hoitosuhteeseen. Siihen, että hoitaja saa tietää kivun kaikki ulottuvuudet. Erityisesti voimakas ja pitkittynyt kiputuntemus vaikuttavat kaikkeen elämässä. Silloin on vaikea keskittyä mihinkään muuhun.

Kipu pois nyt ja heti

Hoitajan kysely saattaa ärsyttää kivuliasta. Missä ja milloin kipu tuntuu? Millaista se on? Mikä pahentaa ja helpottaa kipua? Lievittyykö kipu lääkkeillä tai muilla keinoin? Pelkäätkö, että saatat masentua kivun vuoksi? Nopeasti takaisin sihahtava vastaus voi olla: en minä tiedä. En kestä enää tätä kipua. Tehkää jotain! Kipumittareihinkin vastaaminen voi tuntua kivuliaasta aluksi ylivoimaiselta ponnistukselta.

On ymmärrettävää, että potilas haluaa kivun poistuvan heti. Ainakin silloin, kun jatkuva kipu vaikuttaa toimintakykyyn, mielialaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Aiheuttaa unettomuutta, väsymystä ja turhautuneisuutta. Kivun arvioinnin tulee kuitenkin olla laaja-alaista. Moni potilas onkin sitä mieltä, ettei kipuarviota tehdä riittävän perusteellisesti tai kertoen selkeästi eri kivunhoidon menetelmistä.

Henkilökohtaiseen kipuun hoitokeinoja

Ongelmalliseksi kivun hoidon tekee se, että kiputuntemus on hyvin henkilökohtainen. Esimerkiksi kahden samaa syöpätyyppiä sairastavan kokemusta kivun voimakkuudesta ei voi verrata toisiinsa. Usein on myös väitetty, että saattohoitopotilaan kivunhoito on jäänyt retuperälle. Tästä syystä kivun hoitotyö tulee olla hyvin hoitajan hallussa. Esimerkiksi Skhole tarjoaa kivunhoidon opiskeluun kursseja kivun hoidon perusteista erityistilanteisiin.

Kivun hoito ei voi olla vain asia, jota hoitotyön opinnoissa sivutaan. Kaikki hoitokeinot lääkkeettömistä lääkkeellisiin ja omahoitokeinojen ohjaamiseen on oltava ammattikoulutetun hoitajan keinovalikoimassa. Potilaan kipu on nimittäin asia, joka yllättää välillä kokeneenkin hoitajan monipuolisuudellaan ja voimakkuudellaan.

Kivun hoito on tiimityötä

Tärkein kiputiimin jäsen on potilas ja hänen läheisensä tai tukihenkilö. Heiltä hoitaja saa tietoa vaikkapa siitä, mitä kaikkea on jo kokeiltu ja miten kipua on pyritty kotona hoitamaan. Hoitotiimiin kuuluu lähes poikkeuksetta erikoislääkäri. Lisäksi tiimissä voi työskennellä esimerkiksi psykologi, fysio- tai toimintaterapeutti, palveluohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Kivun haltuunotto kun voi vaatia fysiologisten, psyykkisten, sosiaalisten, toiminnallisten, eettisten, kokemuksellisten ja usein taloudellisten asioiden huomioimista.

Tavallaan kivun hoidon tiimiin ja keinovalikoimaan kuuluvat myös erilaiset verkkopalvelut, kivun hoidon virtuaalikeskukset, verkkobotit ja etävastaanotot. Lisäksi kipuun keskittyvät yhdistykset tarjoavat tietoa, tekemistä ja vertaistukea. Aiempaa enemmän soisi käytettävän erilaisia kivun ja sairauksien kokemusasiantuntijoita sosiaali- ja terveyspalveluja suunniteltaessa.

Summa summarum, kivun hoidon osaamisen on oltava kunnossa.

Lue myös: Auts, nyt sattuu ja kovaa! – onnistunut kivunhoito ei ole ihan helppoa.

Jan Holmberg on terveysalan monitoimimies. Hän toimii kouluttajana, tietokirjailijana ja on koulutukseltaan sairaanhoitaja (ylempi AMK) ja ammatillinen opettaja. Janilta sujuu somemanagerointi, oppimateriaalien tekeminen ja bloggaaminen yhtä hyvin kuin kansainvälisissä hankkeissa luoviminen. Hän on koukuttava kirjoittaja, jonka mottoja ovat rohkeus, kehittäminen ja tulevaisuuteen katsominen. Vapaa-ajalla hän lukee, kuuntelee ja pyrkii keskittymään tärkeisiin hetkiin ja ihmisiin elämässään.