Terveydenhuollon toiminnan, lääkehoito mukaan lukien, tulee olla terveydenhuoltolain mukaan näyttöön perustuvaa, turvallista ja laadukasta. Lääkehoidon osaamisen ylläpitäminen on yksi tärkeimmistä sairaanhoitajan työn perustoista. Kuten aiemmassa kirjoituksessani totean, lääkehoidon turvallinen toteuttaminen edellyttää lääkehoidon vankkaa osaamista.

Useiden kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan sairaanhoitajat tekevät merkittäviä, mutta inhimillisiä, lääkitysvirheitä – arviolta joka viides lääkkeenanto on virheellinen. On havaittu, että virheet koskevat useimmiten lääkkeen antotekniikkaa tai -aikaa, lääkeannosta tai lääkehoidon laiminlyömistä.

l--kehoitos

Sain haastatella neljää eri-ikäistä ja eri yksiköissä toimivaa, erilaisen työkokemuksen omaavaa sairaanhoitajaa. Kysyin heiltä, mikä lääkehoidossa onnistuu, missä taas menee yleisimmin pieleen? Minkälaisia läheltä piti -tilanteita he ovat kokeneet ja miten tilanteista on selvitty?

Kolmivuorotyö ja kokemattomuus altistavat lääkityspoikkeamille

Tekemäni haastattelukartoituksen mukaan kaikki sairaanhoitajat kokivat lääkehoidon yhdeksi vaativimmista hoitotyön tehtävistä: pitkät työvuorot, epäselvät ja häiriöalttiit lääkkeenjaon tilanteet sekä esimerkiksi puutteelliset määräykset tai potilastiedot vaikuttavat merkittävästi lääkehoidon oikeelliseen toteuttamiseen. Myös virhe lääkelaskussa johtaa vääjäämättä poikkeamaan.

Kolmivuorotyön aiheuttama väsymys ja osastolla vallitseva krooninen hoitajapula altistavat etenkin erityistä tarkkavaisuutta vaativissa injektio- tai infuusio-lääkehoidon virheille. Yövuorossa sekä määräys että lääkkeenjako on tarkistettava useaan kertaan ennen lääkehoidon toteuttamista – vakavaan virheeseen ei ole varaa!

”Väsyneenä ja yksin tehdessä sattuu eniten virheitä”, totesi perioperatiivisessa hoitotyössä liki 10 vuotta toiminut sairaanhoitaja.

”Pitää tarkastaa lääkärin määräys, toistaa se ensin puhelimessa lääkärille, sitten tavata ääneen toisen hoitajan kuullen. Seuraavaksi pitää tarkastaa lääkepakkaus, vaikuttavan aineen määrän täsmääminen määräykseen ja lääkettä saavan potilaan tiedot ennen lääkkeen antoa."

...jotta oikea määrä oikeaa lääkettä menisi varmasti oikealle ihmiselle.

Kokemattomammat hoitajat totesivat, että uran alussa on pakko tukeutua kokeneempien hoitajien tietämykseen erityisesti vaativissa kivunhoitotilanteissa, epiduraali-kipupumppujen ja huumausaineiksi luokiteltujen lääkkeiden osalta.
”Epävarmuus voi herkästi johtaa virheeseen. Siksi on hyvä konsultoida kokeneempia kollegoita!”

”Sairaanhoitajana osaan peruslääkelaskut – sillä pärjää pitkälle!”

Lääkehoidon vahvinta osaamista ovat peruslääkelaskut ja suun kautta otettavien lääkkeiden annostelu osaston tai hoitoyksikön potilaille. Myös osastoilla säännöllisesti käytettyjen antibioottihoitojen koetaan olevan "hyvin hallussa". Kun hallitsee perusmatematiikan, selviää vaativimmistakin tilanteista – se kuitenkin edellyttää, että laskuja laskee säännöllisesti ja usein.

”Kun peruslaskut sujuvat, lääkehoitotyö alkaa tuntua jopa mukavalta, mukavan vaativalta!"

Sairaanhoitajat totesivat, että päivittäin toteutettu lääkehoito kehittää niin matemaattisia taitoja kuin koko lääkehoidon prosessin osaamistakin. ”Ja sillä selviää monen yksikön hoitotyössä!”

Muut olivat samoilla linjoilla: lääkehoito vaatii jatkuvaa tekemistä ja toistoja, eikä luovuttaa saa. Peruslääkelaskujen ja peruslääkehoidon osaamisen avulla selviää kipu-, post-operatiivisen ja infektiopotilaan lääkehoidosta varsin mallikkaasti.

Sairaanhoitaja ei toteuta lääkehoitoa yksin

Sairaanhoitaja toteuttaa lääkehoitoa aina lääkärin antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lääkehoidon vaikuttavuutta seurataan yhteistyössä potilaan ja lääkärin kanssa. Hoitajan tulee kuitenkin itsenäisesti hallita lääkehoidon edellyttämä lääkelaskenta, lääkehoidon fysiologinen tieto ja sitä koskeva farmakologia hoitaessaan erilaisia potilaita.

Moniammatillisessa yhteistyössä ja lääketurvallisuudessa suomalaiset sairaanhoitajat kokevat olevansa hyviä ja onnistuvansa erinomaisesti.

Lisäksi sairaanhoitajat kokevat olevansa vahvoilla lääkkeiden käsittelyssä, tilaamisessa, säilytyksessä ja hävittämisessä: tähän on olemassa selkeät yksikkökohtaiset ohjeet, joita jokaisen pitää noudattaa.

Läheltä piti –tilanteista ei kannata vaieta

Lääkehoidon läheltä piti -tilanteita tapahtuu usein, jos alueellisiin ja valtakunnallisiin haittatapahtumailmoituksiin on uskominen. Sairaanhoitajien mukaan virheitä sattuu herkästi silloin, kun henkilökunnalla on kiirettä ja monia samanaikaisia tai limittäisiä työtehtäviä: ”On koko ajan sellainen olo, että joitain pitäisi tehdä!”

Lääkehoidon virhe tai läheltä piti -tilanne sattuu usein silloin, jos lääkkeen jakajaa häiritään.

Kolme neljästä sairaanhoitajasta on ollut tässä tilanteessa. Kaikissa tapauksissa lääkehoidon virheeltä ollaan vältytty kaksoistarkastuksen ansiosta – joku toinen työvuorossa oleva sairaanhoitaja tarkastaa lääkkeiden jaon vielä ennen niiden antamista potilaille.

Läheltä piti -tilanne on ollut käsillä myös, kun potilaan nimeä ja henkilöllisyyttä ei ole tarkastettu ennen aamulääkekiertoa, jolloin muistisairaalle potilaalle on meinattu antaa väärän potilaan lääke. Potilaan huonetoveri tiesi, että muistisairas vanhus on vaihtanut petipaikkaansa vessasta tultuaan.

Sekavien potilaiden tai omia lääkkeitään sairaalan lääkkeiden rinnalla käyttävien potilaiden lääkehoidossa joudutaan usein täpäriin tilanteisiin.

Tietoa läheltä piti -tilanteista kannata pantata. Virheitä ei aina voida välttää, mutta niistä voidaan hoitotyön ammattilaisten mukaan ottaa opiksi – riskienhallinta on osa potilasturvallisuutta. Tarkoituksena ei ole etsiä syyllisiä, vaan täpäristä tilanteista otetaan opiksi lääkehoidon ja siten potilasturvallisuuden kehittämistyössä.

Sairaanhoitajien mukaan oikea-aikainen täydennyskoulutus, LOVe-tentit ja kaksoistarkastus, lääkkeiden jako pääsääntöisesti aamuvuoron aikana sekä lääkehoidon tarkastuslistat ovat hyviä käytössä olevia keinoja poikkeamien vähentämiseksi.

”Meillä käytetään säännöllisesti tarkistuslistoja, jotka käydään läpi tietyn protokollan mukaisesti. Toimella pyritään estämään inhimillisten virheiden tapahtumista!”

Tarttumapinnoilla

Minna

P.S. Oletko huomannut, että Skhole tarjoaa monipuolista lääkehoidon täydennyskoulutusta lähi- ja sairaanhoitajille sekä hoitoalan opiskelijoille? Tarjolla on muun muassa lääkelaskennan koulutusta, lääkehoidon peruskoulutusta, ikääntyneiden lääkehoidon koulutusta ja PKV-lääkehoidon koulutusta. Tilaa ilmaistunnukset ja liity osaajien joukkoon!

Minna Salakari on elämäniloinen turkulainen. Minna on opettaja, projektipäällikkö ja terveyden edistämisen asiantuntija. Hän väitteli tohtoriksi toukokuussa 2020 Turun yliopiston kansanterveystieteenlaitokselta ja toimii päätyössään Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opettajana. Minna on suorapuheinen ja kantaa ottava kirjoittaja, joka on kiinnostunut kaikenlaisesta viestinnästä. Hän on nopea tekstintuottaja, jota kiehtoo sote-alan ilmiöt laajasti. Minnan työskentelyä ohjaavat pohjaton uteliaisuus, kehittymisen halu ja positiivinen elämänasenne. Vapaa-ajallaan Minna liikkuu, lojuu, lukee ja viettää aikaa perheensä kanssa.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole
Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.
Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!