Paskin keikka ikinä

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen, jossa hän kokee olevansa rakastettu.

Hätäkeskuksen lisätiedoista oli jo pääteltävissä, että saatu ensihoitotehtävä on poikkeava. Kohteessa meitä odotti tilanne, joka jäi pysyvästi mieleeni. Kohde oli erittäin epäsiisti ja asunnon sisäilma tunkkainen. Meitä vastassa olleella aikuisella oli ulkoisen olemuksen ja käyttäytymisen perusteella vakava päihdeongelma. Löysimme potilaamme hänen omasta huoneestaan makaamassa sikiöasennossa epäsiistit ja rikkinäiset ulkovaatteet päällään.

Asemalle päästyämme kävimme tilanteen läpi yksikön henkilöstön kesken. Totesin, että olisipa potilaalla ollut hoidettavana jokin peruselintoiminnon häiriö tai vastaava sen sijaan, että jouduimme laatimaan tilanteesta kiireellisen lastensuojeluilmoituksen.

Kohdattu tilanne jäi mietityttämään minua.

Ensihoito kohtaa työssään kaiken ikäisiä potilaita. Lapsipotilaat ovat yksi ryhmä, joita ensihoitajat kohtaavat. On tilanteita, joissa ensihoitajat epäilevät lasten kaltoinkohtelua. Tämä on erittäin surullista. Lasten kaltoinkohtelun taustalta löytyy lähes aina lapsen vanhempien vakava päihde- tai huumeongelma tai näiden yhdistelmä. Joskus taustalta saattaa löytyä myös vanhempien jokin psyykkinen sairaus tai näiden kaikkien edellä mainittujen asioiden yhteissumma. Ja lopputulos on hyvin usein erittäin ruma.

Mitä lapsen kaltoinkohtelu on?

Lapsen kaltoinkohtelu pitää sisällään lapsen perustarpeiden laiminlyöntiä eli lapsen arjen normaaleista tarpeista ei pidetä huolta. Kaltoinkohteluun sisältyy tämän lisäksi myös fyysinen väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö sekä muun muassa lapselle keksitty tai aiheutettu sairaus.

Kaltoinkohtelu uhkaa lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hänen toimintakykyä. Perheväkivalta liittyy lasten kaltoinkohteluun voimakkaasti. On arvioitu, että Suomessa kolmannes vanhempien välistä väkivaltaa nähneistä lapsista joutuu itse fyysisen väkivallan uhriksi. Pelkästään jo se, että lapsi todistaa vanhempiensa välistä väkivaltaa voi aiheuttaa lapselle vakavia psyykkisiä oireita.

THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) teettämän Kouluterveyskyselyn mukaan jossa selvitettiin lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia saatiin erittäin huolestuttavia tuloksia:

Vanhempien tai muiden lapsesta huolta pitävien aikuisten fyysistä väkivaltaa vuoden aikana kertoi kokeneensa:

· 4.-5. luokkalaisista 13 %

· 8-9- luokkalaisista 12 %

· Lukiolaisista ja ammattikoululaisista 7 %

Vanhemmiltaan tai muilta lapsesta huolta pitäviltä aikuisilta henkistä väkivaltaa vuoden aikana kertoi kokeneensa:

· 4-5. luokkalaisista 17 %

· 8-9. luokkalaisista 28 %

· Lukiolaisista 28 %

· Ammattikoululaisista 22 %

Muiden perheenjäsenten välistä henkistä väkivaltaa vuoden aikana kertoi kokeneensa:

·  8.-9. luokkalaisista 25 %

· Lukiolaisista 27 %

· Ammattikoululaisista 18 %

Muiden perheenjäsenten välistä fyysistä väkivaltaa vuoden aikana kertoi kokeneensa:

· 8.-9. luokkalaisista 12 %

· Lukiolaisista 7 %

· Ammattikoululaisista 7 %

Lähde THL 2020. Lapsiin kohdistuva väkivalta.

Kaltoinkohtelun vaikutukset seuraavat lasta hänen aikuisuuteensa saakka vaikuttaen koko hänen elämäänsä. Kaltoinkohtelu voi johtaa kuolemaan joko suoraan tai myöhemmässä elämänvaiheessa erilaisten vaikutusten kautta. Tästä on olemassa lukuisia erittäin surullisia esimerkkejä.

Lapsen kaltoinkohtelua esiintyy kaikenlaisissa perheissä, myös ns. ”hyvissä perheissä”. Vanhempien päihteiden käyttö, psyykkiset sairaudet, parisuhdeväkivalta sekä perheen sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet lisäävät kaltoinkohtelun riskiä. Lapsen käytöshäiriöt, sairaudet tai vammat voivat lisätä kaltoinkohtelun riskiä, mutta mikään näistä ei yksin selitä sitä eikä oikeuta lapsen vanhempaa kohdistamaan syyttömään lapseen esimerkiksi väkivaltaa.

Kaltoinkohtelun tunnistaminen

Kaltoinkohdeltu lapsi ei itse välttämättä oireile tavalla, joka auttaisi esimerkiksi ensihoitajia tai päivystyksen sairaanhoitajia tai hoitavaa lääkäriä tulkitsemaan tilannetta hälyttäväksi. Erityisesti lapsen laiminlyöntiä voi olla vaikea tunnistaa. Viranomaiset eivät välttämättä tiedä tai osaa päättää milloin, kenen toimesta tai miten laiminlyöntiin voisi puuttua. Myös lasten parissa työskentelevät ammattilaiset saattavat joko tietoisesti tai tiedostamatta kieltää kaltoinkohtelun. Esimerkiksi 8-vuotiaan Eerikan surma on tästä äärimmäisen surullinen esimerkki. Eerika surmattiin Helsingissä hänen kotonaan toukokuussa 2012 pitkällisen kaltoinkohtelun seurauksena. Eri viranomaiset olivat jollain tasolla tunnistaneet Eerikan hädän useamman kerran, mutta kukaan ei tunnistanut olemassa olevan tilanteen vakavuutta vasta kuin jälkeenpäin. Eerikan surmaajat tuomittiin elinkautisiin vankeustuomioihin.

Lastensuojelun rooli kaltoinkohdellun lapsen auttajana on keskeinen. Kaltoinkohdeltu lapsi on harvoin perheen ainut avun tarvitsija. Lapsen edun tulee kuitenkin mennä aina vanhempien etujen edelle, koska lapsi ei osaa itse puolustaa oikeuksiaan.

Miten toimia, jos epäilet lapsen kaltoinkohtelua?

Ohessa lyhyt muistilista, joka helpottaa kaltoinkohtelun tunnistamisessa. Jos epäilet kaltoinkohtelua, soita aina välittömästi 112 ja huolehdi lapsesta siihen saakka, kunnes ensimmäinen auttava viranomainen saapuu paikalle.

  • Fyysinen väkivalta: Kaikki väkivallan muodot, jossa lapseen käydään käsiksi (lyöminen, repiminen, potkiminen, hiuksista repiminen, kuristaminen, polttaminen, yms.)
  • Lapsen fyysisten tarpeiden laiminlyönti: esimerkiksi lapsen hoidon, vaatetuksen, ravinnon, hygienian sekä terveydenhuollon (sis. hammashuollon) laiminlyönti
  • Henkinen väkivalta: havaittavissa lapsen ja vanhemman välisissä tapahtumissa ja tilanteissa. Lasta uhataan väkivallalla, lasta pelotellaan, lasta nöyryytetään, lapsi eristetään ja jätetään yksin. Tähän sisältyy myös lapsen sanallinen loukkaaminen
  • Seksuaalinen hyväksikäyttö: lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ovat kaikki ne teot ja tapahtumat, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista koskemattomuutta. Tähän sisältyy myös lapsen pakottaminen katsomaan aikuisten välistä seksuaalista toimintaa tai lapsen altistamista ikään kuulumattomalle seksuaaliselle toiminnalle ja kuvamateriaalille internetin tai sosiaalisen median kautta
  • Lapselle sepitetty tai aiheutettu sairaus: vanhempi selittää tai aiheuttaa itse lapselle sairauden, vamman tai niiden oireita
  • Kasvatuksellinen väkivaltaa on mikä tahansa kaltoinkohtelun muoto, jonka avulla kasvattaja säätelee lapsen käyttäytymistä, rankaisee lasta ja ylläpitää omaa auktoriteettiasemaansa. Tämä sisältää myös ruumiillisen kurituksen ja tukkapöllyt. Lapsen tarkoituksellinen eristäminen sisältyy myös tähän kaltoinkohtelun muotoon
  • Psykologinen kontrolli on erityinen lapsen käyttäytymiseen vaikuttava kaltoinkohtelun muoto. Aikuinen yrittää ohjata ja kontrolloida lapsen käytöstä manipuloimalla hänen ajatuksiaan ja tunteitaan tavoitteena lapsen syyllistäminen

Mitähän tälle pikkupotilaalle nykyään kuuluu? Sitä en tiedä, toivottavasti hyvää.

Skhole tarjoaa erilaisia verkkokursseja jotka tukevat akuuttityössä työskentelevien hoitajien ammatillisen osaamisen ylläpitoa. Tämän linkin takaa löydät kurssitarjonnan. Kannattaa tutustua kurssitarjontaan!

Teemu Väänänen on reipas Stadista lähtöisin oleva salolainen sairaanhoitajaopiskelija, perustason ensihoitaja ja turva-alan ammattilainen. Sairaanhoitajaopintojen myötä Teemulle on tullut tutuksi mm. erikoissairaanhoidon sisätautiyksikkö, akuuttipsykoosiosastot, saattohoito sekä sairaalan päivystys. Teemu on helposti lähestyttävä, läsnäoleva ja akuuteissa tilanteissa viihtyvä, joka on kaiken aikaa lapsenomaisen utelias oppimaan uutta akuuttihoidon saralla. Kiireisen opiskelija-arjen vastapainona Teemu harrastaa perhokalastusta, retkiautoilua ja vaeltamista.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.