Pakon käyttö psykiatrisessa hoitotyössä

Pakon käytön minimoiminen on ollut jo pitkään valtakunnallinen tavoite psykiatrisessa sairaalahoidossa. Tavoitteeseen ei kuitenkaan ole päästy koko Suomen laajuisesti. Mitä tilastot kertovat pakon käytöstä, miten yksittäinen hoitaja voi vaikuttaa pakon käyttöön?

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettiin noin 200 000 potilasta vuonna 2019. Näistä vain reilu 10 % oli sairaalahoidossa. (THL 2020.) Pakon käyttö tarkoittaa erilaisia pakkotoimia ja pakkotoimilla tarkoitetaan mielenterveyslaissa (1116/1990) määriteltyjä keinoja, joilla voidaan puuttua potilaan itsemääräämisoikeuteen. Pakkotoimiksi luokitellaan muun muassa liikkumavapauden rajoittaminen, sitominen, eristäminen ja tahdonvastainen lääkitys. Vuonna 2019 eristämista ja lepositeitä käytettiin yhteensä noin 2300 kertaa (THL 2020).

Potilas voidaan tietyissä tilanteissa mielenterveyslain mukaisesti eristää joko lepositeillä tai eristyshuoneeseen. Leposide-eristykset ja eristykset ovat olleet laskusuunnassa jo toistakymmentä vuotta (THL 2016). Kuitenkaan kaikkia tietoja ei sairaanhoitopiireistä raportoida hoitoilmoitusrekisteriin, josta tiedot tilastoihin siirtyvät (ks. Laukkanen 2021), eli määrä voi olla tätäkin suurempi.

Mitkä asiat vaikuttavat pakkotoimiin?

Pakkotoimien käyttöön on todettu olevan yhteydessä moni asia. Yhteyksiä on pystytty osoittamaan muun muassa yksityisyyden ja hoitajien näkyvyydellä, potilaiden määrällä, hoitohenkilökunnnan määrällä ja sairaanhoitajien, vakituisten työntekijöiden sekä miesten osuudella hoitohenkilökunnasta. Myös hoitohenkilökunnan kyvyllä pohtia ja kommunikoida on osoitettu olevan yhteyttä eristyksien määrään.

Ennaltaehkäisy pakon käytössä

Erilaisia ennaltaehkäisyn menetelmiä on kehitetty psykiatrisen hoitotyön tueksi. Työkaluja ovat muun muassa väkivaltariskin määrittäminen, riskitilanteiden tunnistaminen, hoitajien asenteet ja puheet potilaita kohtaan, ympäristön kehittäminen, rauhoittumiskeinot ja -tilat sekä opitut itsehillinnän taidot (Makkonen ym. 2016.)

Potilaan tunteminen, asianmukainen lääkitys ja lääkityksen tarpeen (mm. tarvittavan lääkityksen) sekä voinnin arviointi on hoitajan keskeistä osaamista myös pakon käytön ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Hoitaja voi ohjata myös potilasta muuhun toimintaan, kuten ulkoiluun, pelailuun, askarteluun tai rauhoittumishuoneeseen.

Myös tutkimuksien avulla on todennettu tiettyjä vakiintuneita toimintamalleja käyttökelpoiseksi. Näitä ovat muun muassa Safewards-toimintamalli, jossa sekä henkilökunta että potilaat voivat vaikuttaa osaston toimintaan. Safewardsin avulla on voidaan tehdä osastoista turvallisempia sekä henkilökunnalle että potilaille.

Kun pakkoa käytetään

On aivan mahdotonta, että pakon käyttö täysin loppuisi. Aina on ja tulee olemaan potilaita, jotka sairauden ja sairastamisen jossain vaiheessa tarvitsevat erilaisia pakkotoimia turvaamaan vointia. Tällaisissakin tilanteissa voidaan huomioida inhimillisiä tekijöitä. Jokaisen pakkokeinon käytön jälkeen tulisi käydä purkukeskustelu potilaan kanssa. Se auttaa välttämättän tapahtuman uusintaa ja lieventää haitallisia kokemuksia potilaille sekä henkilökunnalle. Tilastoja voi huomattavasti nostaa yksittäiset haastavahoitoiset potilaat. Vaikka eristyksiä olisi tilaston mukaan määrällisesti paljon, voidaan tarkastella myös pakon käyttöä henkilömäärätasolla. On siis tärkeää myös hyväksyä se, että pakkotoimia käytetään ja yksittäinen haastava potilas voi huomattavasti nostaa yksittäisen yksikön pakkotoimitilastoa.

Vinkit hoitajalle pakon käytön ehkäisemiseen

  1. Ole omahoitajana läsnäoleva
  2. Tarjoa potilaille mielekästä tekemistä
  3. Huomioi tarvittava lääkitys ennaltaehkäisevästi
  4. Älä provosoi ja jos pystyt, toteuta potilaan toiveita
  5. Mahdollista potilaalle rahoittuminen erillisessä tilassa

Lähteet:

Laukkanen, E. Coercive measures in Finnish psychiatric inpatient care – special emphasis on psychiatric nursing managers’ attitudes. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos. Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto.

Makkonen, P., Putkonen, A., Korhonen, H., Kuosmanen, L. & Kärkkäinen, J. Pakon käytön vähentäminen ja turvallisuuden lisääminen psykiatrisessa hoidossa. Työpaperi 35/2016. THL.

THL. 2020. Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2019. Psykiatristen hoitojaksojen kesto lyhenee yhä. Tilastoraportti 53/2020.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.