a-5
Olen kouluttanut reilun parin vuosikymmenen aikana tuhansia ihmisiä. Kirjoittanut oppikirjoja, korjannut tenttejä ja reflektoinut koulutettavien kanssa opittua. Viime ajat olen digiharpannut tekemään enemmän verkkomateriaaleja, livestriimausta ja podcasteja. Toimin myös keikkasairaanhoitajana ja olen itsekin ikuinen utelias opiskelija.

Onnistuneesta koulutuksesta puhutaan hyvää

Edellä mainittu kombo antaa minulle ainutlaatuisen näköalapaikan koulutusalaan. Tiedän, miten kiireisiä työpäivät sote-alalla saattavat olla. Siksi täydennyskoulutuksesta on saatava tehokkaasti käytännönläheisiä eväitä ja työkaluja työhön. Koulutuksen on istuttava oman työn ja elämän hallintaan kuin hansikas. Aikaa turhuuksiin ei ole.

Onnistuneesta täydennyskoulutuksesta kuulee puhuttavan hyvää työpaikalla. Se on innostanut, houkuttelee oppimaan lisää, eikä ole tuntunut ajan haaskaukselta. Olen oppinut terveysalan koulutuspalautteista, ettei mikään voita case-tapauksia ja käytännön esimerkkejä. Monimutkaisten asioiden rytmittämistä mahdollisimman helposti opittaviksi kokonaisuuksiksi.

Unelmien täydennyskoulutus on blendaamista

Olen siitä harvinainen otus, että tykkään olla koulutustilassa yleisön edessä. Ongelmia ei tuota reaaliaikainen suoratoisto tai puhuvana päänä esiintyminen opetusvideolla. Puhumattakaan verkkokoulutuksen käsikirjoittamisesta ja räätälöinnistä opiskelijoille sopivaksi. Oppikirja on pian retro kapistus podcastin rinnalla, mutta vielä vastustamaton oppimisväline monessa oppimistilanteessa. Kaikella on terveysalan täydennyskoulutuksessa paikkansa. Työtä tehdään hyvin erilaisissa ympäristöissä ja ammattitaitovaatimukset ovat aikamoisia.

Jos saan vapaasti koulutussuunnittelijana päättää, niin blendaan eli sulautan oppimisympäristöjä keskenään. Esimerkiksi mielenterveyden hoitotyön koulutuksen aloittaisin verkko-opinnoilla. Valitsisin vaikkapa Skholen Psykiatriset sairaudet peruskurssin alkuun. Siitä olisi helppo jatkaa livestriimauksena opetusta mielenterveyden hoitotyöstä. Lopuksi tekisimme case- ja simulaatioharjoituksia purkukeskusteluineen. Se hoituisi parhaiten kasvotusten ja pienemmissä opiskelijaryhmissä.

Hyvin koulutetun ammattihenkilön käsissä

On hyvä muistaa, että terveysala on teknistyttyäänkin vielä pitkälti käsityöammatti. Siksi tekninen osaaminen ei voi koskaan ohittaa potilaan ja hänen läheisensä kohtaamisen taitoa. Terveysalan työssä on oltava tarkka ja siksi asiat on opittava juurta jaksaen. Täydennyskoulutus ei voi johtaa esimerkiksi potilasta vahingoittavaan hoitovirheeseen. Siksi jokaiselle koulutukselle on asetettu kovat vaatimukset. Muun muassa hoitotyön harjoittelun ohjaajat tarvitsevat riittävää treeniä.

Terveysalalla toimivalla ammattilaisella on eettinen velvoite pitää ääntä omasta alastaan ja huolehtia jatkuvasta kouluttautumisesta. Onneksi työnantajan tarjoama täydennyskoulutus on lakisääteistä. Kukapa haluaisi potilaana sellaisen henkilön käsiin, joka ei soveltaisi hoitotyössä muun muassa näyttöön perustuvia toimintatapoja koulutuksensa mukaisesti? Hyvin onnistunut täydennyskoulutus takaa osaltaan sen, että potilas on terveydenhuollossa hyvissä käsissä.

Lue myös: Vanhustyö tarvitsee osaajansa – työnantajan velvollisuus on varmistaa lääkehoidon virheettömyys

Jan Holmberg on terveysalan monitoimimies. Hän toimii kouluttajana, tietokirjailijana ja on koulutukseltaan sairaanhoitaja (ylempi AMK) ja ammatillinen opettaja. Janilta sujuu somemanagerointi, oppimateriaalien tekeminen ja bloggaaminen yhtä hyvin kuin kansainvälisissä hankkeissa luoviminen. Hän on koukuttava kirjoittaja, jonka mottoja ovat rohkeus, kehittäminen ja tulevaisuuteen katsominen. Vapaa-ajalla hän lukee, kuuntelee ja pyrkii keskittymään tärkeisiin hetkiin ja ihmisiin elämässään.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole
Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.
Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!