Onnea, sinut on valittu! – Työnhaun taikasanat

Nykyisin terveydenhuoltoalalla on tarjolla paljon lyhyitä työsuhteita, ja vakinaisia virkoja perustetaan vain vähän. Valmistuneen, erityisesti vastavalmistuneen, sairaanhoitajan tai lähihoitajan saattaa olla vaikea saada pidempiaikaista, vakinaista tai juuri omien toiveidensa mukaista työpaikkaa. Vaikka kuinka hakee ja joka kerta kokee, että ”tää on just mun paikka!”

Mitkä ovat työnhaun taikasanat? Mitä työnantaja odottaa työnhakijalta, millaisia terveydenhuollon ammattilaisia haetaan, ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että juuri SINUT valitaan? Haastateltavana osastonhoitaja, terveydenhuollon johtamisen ja kehittämisen asiantuntija Anu Vaihekoski.

Tyonhaun-taikasanat

Mihin kiinnitetään huomiota työhakemuksissa? Mitkä hakemukset pääsevät jatkoon?

”Jos työtä haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, on hyvä, että hakemuksessa on selkeät otsikot, jotka antavat hakemukselle rungon. Kuva hakijasta tuo kivan lisän!” Vaihekoski lisää, että hakemuksissa kuvan tulee ehdottomasti olla asiallinen, se ei saisi olla ”biletyskuva” tai esimerkiksi paljastaa liikaa. Kuvasta saavat välittyä ilo ja asiantuntemus.

Hakemuksia tulee useita, joten on aina positiivista, jos hakemukseen on saanut omaa persoonaa esille ja se on selkeästi tehty juuri kyseisen paikan työtehtävää varten.

Vaihekosken mukaan työhistorian, harjoittelupaikkojen ja vastuutehtävien listauksen sijaan kannattaisi tuoda enemmän esille, minkälaista osaamista nämä tehtävät ovat kerryttäneet hakijalle. ”Haastatteluun kutsumiseen vaikuttaa muun muassa hakijoiden pätevyys – jos on vain muutama pätevä, kutsutaan heidät haastatteluun, ja jos taas saman tasoisia, hyviä hakijoita on useita, voidaan haastatella useampia henkilöitä”. Myös haastattelutapa vaikuttaa määrään; ryhmähaastattelulla voidaan tehokkaasti haastatella useampi hakija lyhyessä ajassa, kun taas yksilöhaastattelut vievät enemmän aikaa.

Työnhakijan tulee ehdottomasti muistaa, että hakemus on vain yksi osa työnhakuprosessia ja sen tehtävänä on tuoda esiin hakijan kelpoisuus tehtävään – epäpätevät hakijat karsitaan heti pois, jos tehtävä edellyttää esim. sairaanhoitajan ammattipätevyyttä.

Työhaastattelu – onko ensivaikutelmalla merkitystä?

Haastattelussa on tarkoitus saada hakijasta kokonaiskuva ja se on haastateltavan mahdollisuus markkinoida itseään.Tämä on Vaihekosken mukaan tärkein asia muistaa. Ensivaikutelmalla on merkitystä, joten kannattaa uhrata hetki aikaa sille, että miettii asuvalintansa. ”Asun kannattaa olla sellainen, että siinä on hyvä olla ja se vastaa hakemaa työpaikkaa. Hyvä valmistautuminen haastatteluun ja tarvittavien todistusten tuominen esim. kansiossa antavat hyvää kuvaa haastateltavasta.”

Vaihekoski pohtii haastattelujen ”varmoja tärppejä”. Hän tulee kokemuksensa pohjalta siihen tulokseen, ettei sellaisia ”varmoja tärppejä”, joita aina ja kaikissa haastatteluissa kysyttäisiin, ole, vaan kysymykset muodostuvat haettavan työtehtävän mukaan.

Ennen haastatteluja on määritelty, millaista osaamista ja työntekijää ollaan hakemassa.

”Väittäisin kuitenkin, että useimmissa haastatteluissa pyydetään haastateltavaa kertomaan lyhyesti itsestään ja kysytään hakijan osaamista ja sen ylläpitämisestä/kehittämisestä, ammatillisia tulevaisuuden suunnitelmia, omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita. ”

”Kerro vähän itsestäsi” – mitä työnantaja haluaa kuulla?

”Tämän fraasin tarkoituksena on keventää tunnelmaa ja laukaista haastateltavan jännitystä”, Vaihekoski sanoo. Lisäksi siinä annetaan haastateltavalle mahdollisuus omin sanoin markkinoida itseään. Fraasin tarkoituksena on antaa lyhyesti tietoa siitä, millainen hakija on kyseessä. Hakijan kannattaakin etukäteen miettiä (varsinkin, jos on kova jännittämään), mitä asioita haluaa tuoda esille, jotta saa annettua itsestään mahdollisimman hyvän ja todenmukaisen kokonaiskuvan. Hyvin jäsennelty ja ytimekäs aloitus tekee aina hyvän ensivaikutelman, eikä tilanteessa jännittäminen haittaa.

Vaihekosken oman kokemuksen mukaan parhaiten selviävät hakijat, jotka ovat ennakoineet työnhakua ja –haastattelua sopivassa määrin. ”Ennen haastattelua kannattaa miettiä, mitä asioita haluaa tuoda esille esim. koulutustausta, osaaminen, omat vahvuudet. Kannattaa myös miettiä omia kehittämiskohteitaan, koska se antaa hyvän kuvan siitä, että hakija tietää omat haasteensa ja voi näin olleen niihin vaikuttaa.”

Vinkkinä haastattelua ajatellen voisi antaa seuraavat:

  • Omaa osaamistaan kannattaa verrata työpaikkahakemukseen, koska siihen on määritelty se, millaista osaamista haetaan.

  • Ennakkoon kannattaa myös tutustua työnantajaan vierailemalla esimerkiksi verkkosivuilla.

  • Kannattaa miettiä jokin hyvä kysymys, jonka voi lopuksi esittää, jos siihen tulee mahdollisuus.

Kuka valitaan? Ja miksi…?

Tähän kysymykseen ei ole oikeaa tai joka paikan varmaa vastausta, mutta Vaihekosken mukaan tavallisimmin haastattelujen jälkeen käydään läpi kaikki haastateltavat ja pohditaan, kuka hakijoista vastaa parhaiten asetettuihin kriteereihin. ”Joskus, kun hakijat ovat hyvin tasavertaisia, on hyvin pienestä asiasta kiinni, kuka tehtävään lopulta valitaan.”

Onko suhteilla ja esimerkiksi opintojen aikaisilla harjoittelupaikoilla merkitystä työnhaussa?

Nykyään työnantajat hakevat osaamista ja asiantuntijuutta. Tätä ajatellen suhteilla (sukulais- tai toveruussuhteet) ei ole enää samankaltaista vaikutusta työnhaussa kuin aiemmin.

Sen sijaan Vaihekosken mukaan aiemmista työsuhteista ja harjoittelukokemuksesta on merkittävää hyötyä: ”Siinä suhteessa työsuhteista on hyötyä, että sinut tunnetaan työntekijänä ja olet jo antanut näytön työtavastasi ja osaamisestasi.” Ennalta tunnetun ammattilaisen (ja persoonan!) palkkaaminen vähentää muun muassa riskiä siitä, että työntekijä osoittautuukin erilaiseksi kuin millaisen kuvan hänestä on haastattelussa saanut.”

Kannattaa kuitenkin muistaa, että työn tai harjoittelujaksojen kautta tulleet suhteet eivät kuitenkaan ole edellytys, ja välillä on hyvä saada myös erilaista osaamista työyhteisöön. ”Oikeastaan”, Vaihekoski lisää, ” kaikki riippuu siitä, minkälaista työntekijää haetaan auki olevaan työtehtävään.”

Työnhaku alkaa opiskelijan omasta motivaatiosta hakea työtä. Työtä hakiessa on hyvä miettiä omia arvoja, taitoja, osaamista, luonteenpiirteitä ja kiinnostuksen kohteita. Työtä hakiessa tulee huomioida omat ammatilliset tavoitteet. Mitä paremmin tuntee itsensä, sitä varmemmin löytää itselleen mieleisen työpaikan.

Nyt on kesätöiden haun aika! Keitä kuppi hyvää kahvia, istu alas ja tee ihan maailman paras työhakemus!

Minna

Asiantuntijana ja haastateltavana osastonhoitaja, terveydenhuollon johtamisen ja kehittämisen asiantuntija Anu Vaihekoski (10.1.2018)

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.