Millainen on hyvä hoitotyön johtaja?
Hoitotyön johtajuuden päämääränä on tukea toiminnan tavoitteita, asiakkaille suunnattuja palveluja ja ammattihenkilöstön toimintaa. Hoitotyön esimiesten johtamistyylien tiedetään vaikuttavan keskeisesti työntekijöiden ja organisaatioiden toimintaan sekä hoitotyön tekijöiden työssä viihtymiseen ja työhyvinvointiin. Aiemmassa blogitekstissäni esittelin seitsemän huonoa hoitotyön esimiestä. Nyt kerron, mitä vaaditaan hyvältä hoitotyön johtajalta.
Johtajuus voidaan ajatella toimintana, jolla pyritään organisaation päämääriin. Toteuttaessaan johtamistyötä johtaja rakentaa tulevaisuutta yhdessä työntekijöiden kanssa. Johtajuus on kyky ja tahto vaikuttaa muiden ihmisten, ryhmien ja organisaatioiden ajatteluun, toiminnan suunnitteluun, konkreettiseen toimintaan ja käyttäytymiseen. Se on myös käyttäytymistä, jonka on aina oltava tarkoituksenmukaista sekä sovittava erilaisiin tilanteesiin ja asiayhteyksiin ollakseen tuloksellista.
Esimiesasemassa olevan tulee ennen kaikkea varmistaa organisaation tehokas toiminta, ylläpitää toiminnan vakautta ja sopeuttaa työyhteisöä hallitusti alati muuttuvaan hoitotyön toimintaympäristöön.
Johtajuuteen luetaan tavallisesti seuraavat seikat: arvojen ja tavoitteiden asettaminen, resurssien hankinta ja organisointi, tuen sekä luottamuksen antaminen delegoinnin muodossa, päälinjoista kiinnipitäminen vaikeissakin tilanteissa, työntekijöiden edushenkilönä toimiminen, kriittisten päätösten tekeminen ja ristiriitojen ratkaisu. Johtajan asema tuo mukanaan sekä vastuun ja velvollisuuden että mahdollisuuden vaikuttaa vastuualueeseen ja siellä toimiviin hoitotyöntekijöihin.
Hyvä hoitotyön johtaja hallitsee kokonaisuuksia ja on tasa-arvoinen
Hoitotyön johtajan tehtävä on järjestää hoitohenkilöstön työt mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Hän huomioi palvelutarpeet, henkilöstöresurssit ja toimintaympäristön – kaikki nämä tähtäävät hyviin hoitotuloksiin.
Hyvä hoitotyön johtaja vastaa siitä, että työ organisaatiossa on sujuvaa ja päämäärä saavutetaan. Johtamisen keskeisiksi elementeiksi lukeutuvat kokonaisuuksien hallinta, mahdollisuuksien havainnointi, suunnan näyttäminen sekä työskentelyedellytysten luominen. Hyvä johtaja osaa jäsentää työyhteisön asioita ja motivoida henkilöstöä. Hän pitää huolta perehdytyksestä, täydennyskoulutuksista ja työn jakamisesta tasa-arvoisesti.
Hoitotyöntekijät pitävät hyvänä johtajana sellaista, joka tuntee työkentän ja eri ammattiryhmien tehtäväkuvaukset, on tasa-arvoinen eikä kaveeraa alaistensa kanssa.
Hyvä johtaja kuuntelee, mahdollistaa, on yhteistyökykyinen, toimii monitieteisesti, ei tee hätiköityjä päätöksiä, hyödyntää työyhteisönsä osaamista, on oikeudenmukainen, luottaa ja lievittää epävarmuutta. Hän ottaa ja antaa vastuuta, luottaa alaisiinsa ja pysyy sanojensa takana. Esimies on työyhteisössään esimerkki.
Hoitotyön johtaja on työyhteisön keulakuva
Johtamistyö, niin ylimmän kuin keskijohdonkin, edellyttää aivan tietynlaista mielenkiintoa ja kutsumusta – on haluttava johtaa erityisesti ihmisiä. Työtä helpottaa, jos johtoasemassa toimiva tunnistaa itseensä kohdistuvat työnantajan ja työyhteisön odotukset. Tunneälykkäät hoitotyön johtajat ovat tietoisia omista voimavaroistaan ja kykenevät motivoimaan itseään luovaan ja tehokkaaseen työhön.
Johtajan rooli on erityisen merkityksellinen hoitoalan vaihtelevissa ryhmissä ja tilanteissa. Roolin omaksuminen ja säilyttäminen ovat tärkeimpiä työkaluja, joilla hoitotyön johtaja voi hoitaa tehtävänsä menestyksekkäästi.
Ihmisten johtaminen on taitolaji, jossa yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on keulakuvana toimiminen.
Keulakuvarooli sisältää edustamista, puheiden pitämistä, vieraiden vastaanottamista sekä esimerkiksi sopimusten allekirjoittamista. Nämä tehtävät ovat tärkeitä organisaation toiminnan kannalta, vaikka ne ovat rutiininomaisia eivätkä sisällä merkittävää hallinnollista päätöksentekoa.
Keulakuvana johtaja on työyhteisönsä virallinen edustaja, ikään kuin symboli. Sanotaan, että työyhteisöt ovat johtajiensa kaltaisia!
Tarttumapinnoilla
Minna
P.S. Tutustu Työterveyslaitoksen koordinoiman Johtamisen kehittämisverkoston kehittämiin hyvän johtamisen kriteereihin!