Miksi keskeneräisyyden hyväksyminen työarjessa on niin vaikeaa?

Tehtäviä ja toimeksiantoja sataa. Asioihin perehtymiseen ja uuden opetteluun ei ole aikaa. Vaatimuksia ja valitusta tulee oikealta ja vasemmalta. Työarki on loputonta kilpajuoksua kellon kanssa. Tuen puute loistaa poissaolollaan. Eikä tässä kaikki: Vapaa-aikana pitää palautua. Ja niin edelleen. Riittämättömyyden tunne rassaa ja repii.

Mittausta ja muistiinpanoja

Riittävyyttä peilataan omaan historiaan ja kokemuksiin omasta riittävyydestä (Suonsivu 2015). Esimerkiksi oman sukupolveni kouluaikojen liikuntatunneilla mitattiin kaikkea mahdollista. Oli kyseessä sitten pituus- tai korkeushyppy, pallonheitto, juoksu, uiminen tai mikä tahansa niin jumppamaikka kirjasi suoritukset vihkoonsa. Se, mihin muistiinpanoja tarvittiin, tai missä niitä käytettiin, on jäänyt hämärän peittoon. Vekkihameeseen pukeutuneen, kori- ja lentopalloa rakastaneen jumppamaikan tamburiinin paukutus ja kunujaot ovat muistoja, joiden ainoa asiallinen paikka on historian roskalaatikko. Liikunnan ilo, ja ylipäätään liikuntaan liittyvä riittävyyden tunne löytyivät vasta aikuisiällä.

Kolmannen ja neljännen luokan musiikkitunneilla istumajärjestys luokassa määräytyi sen mukaan, miten opettaja oli arvioinut kunkin oppilaansa laulutaidon. Plaseeraus pysyi muuttumattomana kaksi vuotta. Nykymaailmassa moinen lasten suorituksen mittaaminen ja mielivaltaiseen ”paremmuusjärjestykseen” asettaminen saisi vanhemmat vihaiseksi ja nettipalstat kiehumaan.

Tunnollinen vaatii itseltään paljon

Ensiajatus henkilöstä, jota kuvaillaan tunnolliseksi, tai joka työhaastattelutilanteessa kertoo olevansa tunnollinen, on myönteinen. Miksi ei olisi? Tunnollinen on luotettava ja vastuuntuntoinen työkaveri. Esimiehenä voi luottaa siihen, että tunnolliselle annettu tehtävä tulee tehtyä ajallaan, asianmukaisesti ja todennäköisesti hyvin laadukkaasti.

Esimiehen tasapuolisuus ja johtamistapa vaikuttavat alaisten oikeudenmukaisuuden (Kuusela 2013) ja riittävyyden (Suonsivu 2015) kokemuksiin. Työtehtävien jakautuminen on työmäärän ohella yksi yleisimmistä työyhteisössä eripuraa aiheuttavista asioista. Esimiehenä kannattaa pitää mielessä, ettei kuormita tunnollista ja ahkeraa alaista kohtuuttomasti. Tunnollisena on tärkeää opetella sietämään ja hyväksymään keskeneräisyyttä. Ihan kaikkea ei tarvitse tehdä valmiiksi saman tien. Tai aina viimeisen päälle. Monesti vähempikin riittäisi.

Stressin sietokyky vaihtelee

Riittävyyden tunne sitoutuu usein persoonallisuuteen. Eri ihmisillä on erilainen stressin sietokyky. (Suonsivu 2015.) Muutoksia kaihtamaton odottaa työltä vaihtelua, haasteita ja kehittymismahdollisuuksia. Silloin kun ihminen tulkitsee haasteen oppimismahdollisuudeksi, niin se on innostavaa pikemminkin kuin pelottavaa (Poijula 2018). Työvuoron aikaiset äkillisetkään muutokset eivät aiheuta stressiä. Joku toinen taas odottaa työvuoroilta toistoja ja turvallisuutta. Ja stressaantuu, jos/kun asiat eivät mene suunnitellusti, tai tutun kaavan mukaan. Yhteistä on se, että molemmat voivat tuntea riittämättömyyttä, joskin eri syistä.

Kilpajuoksu kellon kanssa

Hoitoalan työpaikkojen riittämätön henkilöstömitoitus ja sen vaikutukset työhyvinvointiin ovat ajankohtainen aihe. Myös hoitoalan esimiestyössä kohtaa jatkuvasti moninaisia vaatimuksia. Liian usein kuulee sanottavan, ettei asioihin perehtymiseen ja uuden opetteluun ole aikaa.

Työuran aikana monta muutosta läpikäynyt konkarikin saattaa kokea taisteluväsymystä ja riittämättömyyttä toimeksiantojen, tehtävien ja kaikista ilmansuunnista tulevien vaatimusten vyöryessä päälle. Kuormittuneena ja stressaantuneena on vaikea erottaa sitä, mikä on oikeasti tärkeää ja olennaista (Kallio 2017). Masennus puolestaan voi ilmetä myös hajanaisuutena, touhukkuutena tai keskittymiskyvyttömyytenä (Suonsivu 2015).

ad-nauseum-1562850_640
Image by Gerd Altmann from Pixabay

Pakkotahtisuus ja riittämättömyys

Hoitotyö on usein tiimityötä. Tiimin toimintaan osallistuminen tukee paitsi yksilön ammatillista kehittymistä niin myös onnistumisen kannalta tärkeitä yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita (Kuusela 2013). Hoitoalan ammattilaisena työn toteuttamiseen vaikuttavat potilaan hoitoprosessi ja potilaasta lähtevät tarpeet.

Leikkaussalitiimi on yhteisvastuussa työsuorituksesta, eli potilaalle tehtävästä leikkauksesta. Leikkaussalimaailmalle on ominaista ulkoapäin saneltujen aikataulujen ohella se, että leikkaussalitiimin yksittäisen jäsenen työskentely ja työtahti liittyvät aina jollain lailla muiden leikkaussalitiimin jäsenten toimintaan. Huonoimmillaan pakkotahtisuus (Laine 2013) ja kiire (Ahokas 2014) aiheuttavat riittämättömyyden tunteita, sekä altistavat erimielisyyksien syntymiselle ja työskentelyilmapiirin kiristymiselle.

Itsemyötätuntoa voi opetella

Myötätunto itseään kohtaan, eli itsemyötätunto lisää onnellisuutta, myönteisiä tunteita ja luo hyväksynnän kokemusta. Se on taito, jota voi opetella. (Kallio 2017.) Ajantasaiset ja selkeät toimintatavat ja -mallit, selkeät vastuut, kyky asettaa asiat tärkeysjärjestykseen sekä erottaa aidosti kiireellinen tai olennainen ovat toimivan työarjen muodostumisen elementtejä. Työyhteisössä riittävyyteen liittyy se, että ollaan toisia arvostavia ja kunnioittavia aikuisia ihmisiä. Eli se, että puhalletaan työyhteisössä yhteen hiileen sen sijaan, että vedetään matto toisen, tai toisten alta. Työyhteisön riittävyyteen liittyvät myös sellaiset positiiviset vuorovaikutustaidot kuten ystävällisyys ja vastavuoroisuus. (Suonsivu 2015.)

Lähteet
Ahokas, Marja (2014) Ryhmät ja niiden väliset suhteet. Teoksessa Suoninen, Eero, Pirttilä-Backman, Anna-Maija, Lahikainen Anja Riitta & Ahokas, Marja. Arjen sosiaalipsykologia. 1-4. painos. Helsinki: WSOYPro Oy.
Kallio, Maaret (2017) Inhimillisiä kohtaamisia. WSOY, Helsinki.
Kuusela, Sinikka (2013). Esimiehen vuorovaikutustaidot. 1. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Laine, Pertti (2013) Työhyvinvoinnin kehittäminen. Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja.
Poijula, Soili (2018) Resilienssi – Muutosten kohtaamisen taito. Kirjapaja, Helsinki.
Suonsivu, Kaija (2015) Kohti riittävyyttä – matkalla työhyvinvointiin. UNIpress.
Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.