Koronaoppeja: koulutus on avain hyvinvointiin

Koulutus sen kaikilla asteilla on yksi hyvinvointiamme selkeimmin määrittävä terveyden determinantti eli terveyttä ennustava tekijä. Koulutus on aina investointi tulevaisuuteen ja keskeinen osa koronapandemiaa seuraavaa jälleenrakennusta. Opetusministeri Jussi Saramo totesi Opetus- ja kulttuuriministeriön kolumnissaan, että ”nyt jos koskaan on huolehdittava siitä, että koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen panostetaan”.

Photo by Pille R. Priske / Unsplash

Nykyisessä pandemiatilanteessa tämä tarkoittaa erityisesti sitä, ettei opetussuunnitelmissa määritellyistä tavoitteista ja oppimisen tuesta saa tinkiä eikä pandemia saa tuottaa pysyviä aukkoja oppimiseen tai koulutuksen tasa-arvoon.

Sote-alan ammattilaiset ja opiskelijat haavoittuvassa asemassa

On tutkittu tosiasia, että pandemioita seuraavat usein dramaattiset yksilölliset, sosiaaliset ja psyko-sosiaaliset vaikutukset. Tiedetään, että Covid 19 -viruksen vuoksi eri väestöryhmät kärsivät voimakkaasta ahdistuksesta, stressistä ja masennusoireista – ilmiö on globaali ja vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisiin ja opiskelijoihin.

Heillä on raskas työtaakka, ja he joutuvat tekemään vakavia ja vaativia päätöksiä sekä huolehtimaan tartunnalta suojautumiselta.

Sote-alan ammattilaiset ja opiskelijat turvaavat oikea-aikaisella, systemaattisella ja näyttöön perustuvalla toiminnalla väestön terveyttä. Alan osaamista tarvitaan yhteiskunnassa laajasti erityisesti kriisitilanteissa. Vaadittuun osaamiseen ja osaamiseen säännölliseen varmistamiseen taas tarvitaan monipuolista koulutusta.

Korona-aika edellyttää koulutuksilta ja koulutusten tarjoajilta digiloikkaa eli koulutusten kehittämistä laajasti verkkokoulutuksiksi. Tämä mahdollistaa ja takaa kriittisissä työtehtävissä toimiville lakisääteisen täydennyskoulutuksen myös erityistilanteissa.

Koulutus tuottaa hyvinvointia monitahoisesti

Sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi erityisen tärkeitä toimenpiteitä ovat tutkitusti osaamisen varmistaminen, sosiaalinen tuki, organisaation selkeä viestintä ja tehtävien jakaminen, joustava työaika sekä psykososiaalisen ja psykologisen avun mahdollisuus.

Tiedetään, että koulutus turvaa hyvinvointia aina alakoulusta korkeakouluympäristöihin neljällä eri tavalla:

1. Ammattilaisten ja alalle opiskelevien ajantasainen osaaminen ja oikea-aikainen koulutus auttavat selviytymään kriisitilanteista.
2. Ammattilaisten ja alalle opiskelevien ajantasainen osaaminen ja oikea-aikainen koulutus mahdollistavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjien avunsaannin ja selviytymisen.
3. Oppilaitoksilla on merkittävä rooli niin siellä toimivien ammattilaisten kuin opiskelijoidenkin hyvinvoinnin tukemisessa sekä esimerkiksi mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä.
4. Turvallisen aikuiskontaktin, kuten opettajan, terveydenhoitajan tai kuraattorin, löytyminen oppilaitosympäristöstä tukee opiskelijoiden hyvinvointia.
   Pandemia-aikana onkin olennaista varmistaa ja lisätä sote-alan ammattilaisten ja opiskelijoiden tietopohjaa sekä vahvistaa erityisesti mielenterveysosaamista ja mielenterveydenlukutaitoa.

Yhteishaussa ennätysmäärä hakijoita korona-aikana

Kevään 2021 yhteishaussa sekä ammatilliseen että korkeakoulutukseen hakijoita oli ennätysmäärä. Tämä kertoo siitä, että koulutukset ovat haluttuja, ne kiinnostavat ja houkuttelevat. Koulutusta tarvitaan.

Koronapandemia-aikana koulutuspohjasta saatetaan hakea muun muassa ”turvaa huomiselle”, sosiaalista yhteisöä tai uusia tuulia työelämään.

”Koulutuksella on väliä!” totesi eräs ammattikorkeakoulun ensihoitajaksi hakeva nuorimies. Koulutusvalintaansa hän perusteli työmahdollisuuksilla, melkein takuuvarmalla työpaikalla ja hiljalleen heränneellä mielenkiinnolla.

”Lisäksi mä haluan toimia eturintamassa”.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö onnitteli taannoin 25-vuotiasta ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenea seuraavasti: ”Ammattikorkeakouluista valmistuneita on jo yli 500 000. On vaikea kuvitella, miltä suomalaiset työmarkkinat näyttäisivät ilman näitä osaajia ja heidän työpanostaan”.

Jotta ammattikorkeakoulun takaama vahva ja käytännönläheinen osaamisperusta säilyy, on ammattilaisen koulutettava itseään säännöllisesti myös tutkintotodistuksen saamisen jälkeen.

Ajantasaisen ja helposti toteutettavan, säännöllisen koulutuksen keinoin voidaan tukea ammattilaisten ja opiskelijoiden monipuolista osaamista ja sitä kautta myös valtaväestön hyvinvointia ja mielenterveyttä poikkeusaikana.

Hanki ilmaiset kokeilutunnukset Skholen verkkokoulutuksen maailmaan ja klikkaa itsesi heti koulutusverkkoon!

Tarttumapinnoilla

Minna

Minna Salakari on elämäniloinen turkulainen. Minna on opettaja, projektipäällikkö ja terveyden edistämisen asiantuntija. Hän väitteli tohtoriksi toukokuussa 2020 Turun yliopiston kansanterveystieteenlaitokselta ja toimii päätyössään Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opettajana. Minna on suorapuheinen ja kantaa ottava kirjoittaja, joka on kiinnostunut kaikenlaisesta viestinnästä. Hän on nopea tekstintuottaja, jota kiehtoo sote-alan ilmiöt laajasti. Minnan työskentelyä ohjaavat pohjaton uteliaisuus, kehittymisen halu ja positiivinen elämänasenne. Vapaa-ajallaan Minna liikkuu, lojuu, lukee ja viettää aikaa perheensä kanssa.