Koronanpelko vähentää hoitoon hakeutumista – nämä tilanteet vaativat akuuttia hoitoa!

Akuutit lääkärikäynnit ovat vähentyneet viimeisen kahden kuukauden aikana. Koronaviruksen pelossa moni tarpeellinen – jopa välttämätön – lääkärikäynti on siirtynyt eteenpäin. Sydänsairaus, aivoinfarkti tai esimerkiksi syöpäsairaus ovat hoitamattomina merkittävästi suurempia riskejä terveydelle ja hengelle kuin koronavirus.
koronanpelko

Suomen terveydenhuoltoa uhkaa koronaepidemian jälkeen uusi kriisi, jos muiden sairauksien hoitoa ei huomioida tarpeeksi, toteaa Suomen lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi Helsingin Sanomien artikkelissa. Kiireettömiä hoitoja on ajettu alas, ja moni potilas on perunut varatun lääkäriaikansa.

Sairaudet voivat pahentua hoidon tai diagnoosin viivästyessä. Lääkäriliiton mukaan päivystysten ulkopuolinen toiminta voi koronakriisin seurauksena häiriintyä jopa useaksi vuodeksi. Koronaepidemian jälkeen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin odotetaankin mittavia jonoja.

Sydän- ja aivo-oireet vaativat välitöntä hoitoa

Hoitamaton sairaus on meneillään olevan koronaviruspandemian vuoksi yleinen ongelma. Vakavissa, henkeä uhkaavissa tilanteissa on jääty kotiin koronaviruksen pelossa. Hoitoon hakeutumisen määrä on vähentynyt yli kolmasosalla.

Tilanne on hälyttävä, sillä hoitamatta jääneet sairaudet voivat viedä koko kansanterveyden tasolla enemmän elinvuosia kuin koronavirustauti.

Vakavat sairaudet ja sairauskohtaukset jäävät hoitamatta, jos potilaat eivät hakeudu hoitoon ajoissa. Sairaalakäyntien välttely ei kuitenkaan kannata, sillä hoitamattomina sairaudet pahenevat, ja vaikean koronavirustaudin riski kasvaa. Hoitorohkeutta voi lisätä myös tieto siitä, että koronaviruspotilaiden hoitaminen on keskitetty erillisiin tiloihin sekä julkisella että yksityisellä puolella.

Kun on kyse sydän- ja verisuoni- sekä aivosairauksista, lääkäriin pitää lähteä.

Rintakipu levossa voi olla merkki sydäninfarktista. Kevyessä rasituksessa tuleva rintakipu taas voi kertoa hoitoa vaativasta sepelvaltimotaudista. Muita lääkärikäyntiä vaativia merkkejä ovat suorituskyvyn nopea lasku ja hengenahdistus sekä epäsäännöllinen, nopea syke yhdessä suorituskyvyn laskun ja huonovointisuuden kanssa – nämä merkit viittaavat vajaatoimintaan ja flimmeriin eli eteisvärinään.

Myös neurologiset oireet, kuten voimakas päänsärky, huimaus, puheentuoton ongelmat, voimattomuus ja toispuoliset tuntohäiriöt vaativat lääkärikäyntiä. Oireet voivat viitata aivoverenvuotoon, aivoinfarktiin tai tia-kohtaukseen, joka voi olla merkki lähestyvästä aivoinfarktista.

Syöpäseulonta voi pelastaa hengen

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös syöpien hoitoon: syöpäepäilyjä jää tutkimatta ja seulonnoissa käydään aiempaa harvemmin. Julkinen terveydenhuolto on raportoinut, että jopa puolet seulonnoista on jäänyt toteutumatta, yksityispuolella vajaa viidennes asiakkaista on tähän mennessä siirtänyt aikaansa.

Seulonnat ovat elintärkeitä, sillä useat syövät voivat ainakin aluksi olla oireettomia.

Mitä aiemmin syöpä havaitaan, sitä parempi on taudin ennuste. Syöpähoitoja annetaan koronasta huolimatta kuten ennenkin, eikä syövän lääke- tai sädehoito ole vaarantunut.

Etävastaanotto on oiva mahdollisuus!

Vaikka sairaalassa ja lääkärin vastaanotolla käyminen on todettu korona-aikanakin turvalliseksi, on pandemia lisännyt etäpalveluiden käyttöönottoa. Etävastaanotto soveltuu hyvin moniin perusterveydenhuollon tilanteisiin korvaamaan tavallista kasvokkain tapahtuvaa vastaanottoa ja tuomaan lisäkontaktin terveydenhuollon ammattilaisiin perinteisen vastaanottotoiminnan rinnalle.

Monien akuuttien vaivojenkin hoitaminen onnistuu etävastaanotolla: silmätulehduksen hoito, verenpaineseuranta tai reseptin uusiminen sujuvat hyvin verkkovälitteisesti. Etävastaanotolla tehdään myös lähetteitä laboratorioon ja kuvantamiseen erilaisten oireiden syiden selvittämiseksi. Etävastaanotto voi toteutua chatin, puhelun tai videopuhelun kautta.

Pidetään huolta – kasvokkain ja etänä!

Tarttumapinnoilla

Minna

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.