Koronakriisi ja hoitajien riittävä täydennyskoulutus
Koronakevään ensimmäiset kysymykset olivat, miten hoidetaan itse koronakriisi ja hoitajien riittävä täydennyskoulutus. Edessä oli osin tuntematon virus, eikä sen käyttäytymisestä tippunut aluksi kuin hajanaisia tietoja eri puolilta maailmaa. Miten siis saataisiin nopeasti koulutettua suuri määrä meitä hoitoalan ja muiden alojen ammattilaisia?
Avainasemassa olivat sisäinen tiedotus ja verkkokoulutukset. Esimerkiksi Skhole julkaisi heti koronakevään alussa COVID-19-kurssin tukeakseen viranomaistoimintaa ja kansalaisten tiedontarvetta. Vastuu hoitajan osaamisen kehittämisestä ja täydennyskoulutuksen mahdollistamisesta oli pääosin työnantajalla.
Koronakriisissäkin osaavat hoitajat ovat työpaikan käyntikortti
Hyvin asiansa osaavat hoitajat ovat työpaikan, ja koko maan, käyntikortti yhtä lailla poikkeusoloissa kuin normaalistikin. Terveysalan suurimman ammattiryhmän kun muodostavat hoitajat. He ovat töissä kellonympäri ja vuoden jokaisena päivänä. Siksi tiedontarve on suurta ja koulutus on oltava helposti saatavissa.
Täydennyskoulutuksen merkitys korostuu hoitotyössä erityisesti, kun yhteiskunta kohtaa kriisitilanteen.
Koronakriisi muistutti kouriin tuntuvasti hoitajien täydennyskoulutuksen ja sen rahoittamisen tärkeydestä. Koulutusten rakentaminen uudesta COVID-19-taudista vaati nopeutta ja ketteryyttä myös meiltä kouluttajilta ja kouluttavilta tahoilta.
Hoitajan osaamisella on väliä
Hoitajien täydennyskoulutuksen ajan tasalla pitäminen ei ole mikään pikku juttu. On hyvä muistaa, että onnistuneen koulutuskokemuksen ja sähköisen oppimisalustan taustalle tarvitaan suuri joukko eri alojen ammattilaisia.
Potilas ja hänen läheisensä kohtaavat kaikkein todennäköisimmin ammattikoulutetun hoitajan tarvitessaan hoitoa. Hoitajat ovat terveyspalveluita käytettäessä myös läsnä ihmisen koko elinkaaren ajan, syntymästä kuolemaan. Siksi hoitajan riittävällä osaamisella on väliä.
Esimiehet paljon vartioina käsitellessään koulutusanomuksia
Esimiehet toimivat paljon vartioina käsitellessään koulutusanomuksia. Hoitajien täydennyskoulutuksista säädetään useissa laeissa sekä STM:n asetuksessa ja täydennyskoulutuksen suosituksessa. Arviossa on otettava huomioon hoitajan peruskoulutus, hoitotyön vaativuus ja tehtävien sisältö.
On hyvä muistaa, että tärkein osaamisen syventämisen ja päivittämisen arvioija on hoitaja itse.
Hoitajan tulisi saada osallistua juuri hoitotyön tarpeista lähtevään riittävään täydennyskoulutukseen. Hoitajien koulutustarpeet ovat monisyisiä, mikä lisää esimiesten ja verkkokurssien suunnittelijoiden työn haastavuutta.
Lopulta jäljelle jää yksi tärkeä kysymys. Pääseväthän kaikki hoitajat tarvettaan vastaaviin täydennyskoulutuksiin?
Lue myös: Hyvät hoitajakollegat – ohjaaminen ja oppiminen eivät lopu hoitoalalla koskaan.
Jan Holmberg on terveysalan monitoimimies. Hän toimii kouluttajana, tietokirjailijana ja on koulutukseltaan sairaanhoitaja (ylempi AMK) ja ammatillinen opettaja. Janilta sujuu somemanagerointi, oppimateriaalien tekeminen ja bloggaaminen yhtä hyvin kuin kansainvälisissä hankkeissa luoviminen. Hän on koukuttava kirjoittaja, jonka mottoja ovat rohkeus, kehittäminen ja tulevaisuuteen katsominen. Vapaa-ajalla hän lukee, kuuntelee ja pyrkii keskittymään tärkeisiin hetkiin ja ihmisiin elämässään.