Korona vie teholle – osaatko tunnistaa kriittisesti sairaan potilaan?

Koronavirus uhkaa erityisesti perussairaita ja iäkkäitä. Samat riskiryhmät vaativat terveydenhuollolta erityistä huomiota, seurantaa ja hoitoa – ja ovat suurin kriittisesti sairastuva, tehohoitoa vaativa potilasryhmä. Kriittisesti sairaalla potilaalla esiintyy merkittäviä tajunnantason, verenkierron tai hengityksen häiriöitä. Myös näihin liittyvä riskioire, kuten äkillinen hengenahdistus, kouristelu tai alhainen verenpaine, saattaa johtaa kriittiseen tilaan. Peruselintoimintojen poikkeavuuteen tulee reagoida nopeasti ja siihen liittyvä hoito aloittaa heti.

Kriittisesti sairaan potilaan hoito vaatii erityisosaamista. Hoitotyön ammattilaisilla tulee olla tietoa ja taitoa sekä tunnistaa kriittisesti sairas potilaat että hoitaa heitä.

Korkean riskin potilaiden hoito on usein haasteellista muun muassa nopeasti muuttuvien tilanteiden vuoksi.

Myös hoitohenkilökunnan määrä sekä kommunikaatio- ja koordinointiongelmat voivat viivästyttää potilaan pääsyä tehohoitoon: vuodeosastolla hoitohenkilöstön määrä on yleensä tarkkaan rajattu, jolloin mahdollisuus tunnistaa kriittisesti sairas potilas voi olla heikentynyt. Usein kriittisesti sairaan potilaan tunnistaminen vaikeutuu, jos se ei perustu sovittuihin kriteereihin tai mitattaviin suureisiin. Tällöin vaarana on tilanteen erilainen tulkitseminen, mikä voi johtaa akuuttiin hätätilanteeseen.

ABCD - Kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisen aakkoset

Elvytyksen Käypä hoito -suosituksen mukaan yleistilan heikkenemisen ja peruselintoimintojen häiriöiden tunnistaminen on merkittävin lenkki potilaan hoitoketjussa.

Kriittisesti sairas potilas tulee tunnistaa ajoissa, jotta peruselintoimintojen turvaaminen voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti.

Olennaista on seurata potilaan hengitystä (hengitystaajuus, rintakehän liikkeet, hengästyminen, happisaturaation mittaaminen), verenkiertoelimistön toimintaa (syketaajuus, verenpaine, ihon lämpötila) ja tajunnantasoa (vastaako potilas puhutteluun, kognitiivinen sujuvuus, Glasgowin kooma-asteikon selvittäminen). Alhainen tai hyvin korkea pulssi ja verenpaine sekä hengenahdistus ovat hälytysmerkkejä, joihin tulee reagoida nopeasti.

Tunnistamisen apuna voidaan käyttää erilaisia arviointimenetelmiä:

1. ABCD-luokitus on potilaan tilan ensiarvioinnin menetelmä, jolla arvioidaan systemaattisesti potilaan peruselintoimintoja, kuten hengitystiet (Airway), hengitys (Breathing), verenkierto (Circulation) ja tajunnantaso (Disability).
2. MET-ryhmä on vuodeosaston ulkopuolinen tehohoitoryhmä, joka osallistuu kriittisesti sairaiden potilaiden hoitoon. Periaatteena MET-toiminnassa on matalan kynnyksen avunpyyntö, ja MET-ryhmän kutsuminen edellyttää kriittisesti sairaan potilaan tunnistamista. MET-kriteereiden avulla arvioidaan peruselintoimintojen muutoksia. Usein myös pelkkä huoli potilaasta on luokiteltu kriteeriksi.
3. NEWS-pisteytys on aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä, jonka avulla kriittisesti sairas potilas voidaan tunnistaa ajoissa. NEWS-pisteytysjärjestelmä perustuu peruselintoimintojen fysiologisten suureiden pisteyttämiseen.

NEWS-pisteytys on menetelmistä ehkä kaikkein laajimmin käytössä. Pisteytyksen pääperiaatteita ovat aikainen havaitseminen, oikea-aikaisuus ja riittävä kliininen vaste. Nämä asiat ovat ratkaisevia tekijöitä kriittisesti sairaan potilaan hoidon lopputuloksessa.

NEWS-pisteytyksellä havaitaan elintoimintojen muutoksia

NEWS-pisteytystä varten potilaalta mitattavia suureita ovat hengitystiheys, happisaturaatio, ruumiinlämpö, systolinen verenpaine ja pulssi. Lisäksi kiinnitetään huomiota tajunnantasoon sekä mahdollisesti käytössä olevaan lisähappeen. Jokaisesta kohdasta potilas saa pisteitä 0 - 3, jonka jälkeen lasketaan kokonaispistemäärä. Mitä korkeammat pisteet, sitä kriittisempi tilanne.

Kokonaispistemäärästä riippuen potilas luokitellaan johonkin kolmesta ryhmästä: alhainen riski, keskitasoinen riski tai korkea riski. Potilaan riskiryhmä määrittelee jatkotoimenpiteet.

NEWS-pisteiden mittausväli on korkeintaan 12 tuntia, mutta potilaan tilan muuttuessa mittauksia suoritetaan useammin.

NEWS-pisteytystä voidaan käyttää hyödyksi myös kriittisesti sairaan potilaan tunnistuksessa: pisteytyksellä voidaan herkästi havaita hälyttäviä muutoksia elintoiminnoissa. Korkeilla NEWS-pisteillä on todettu olevan yhteyttä korkeaan sairaalakuolleisuuteen.

NEWS-pisteytystä voidaan käyttää näin koronavirusaikanakin – NEWS toimii tutkitusti paremmin kriittisesti sairaiden potilaiden tunnistuksessa kuin yleisesti käytetyt tulkinnanvaraiset MET-ryhmän hälytyskriteerit. NEWS-pisteytyksellä on todettu olevan paremmat edellytykset tunnistaa kriittisesti sairas 24 tunnin sisällä kuin millään muulla olemassa olevalla 33:lla pisteytysjärjestelmällä. Lääkärilehden artikkelissa suositellaankin NEWS:n käyttöä peruselintoimintojen arvioinnissa ja seurannassa laajasti.

Tarttumapinnoilla

Minna

Voit opiskella kriittisesti sairastuneen potilaan tunnistamisen perusteet Skholen verkkokoulutuksesta! Koulutuskokonaisuus sisältää teoriaperustan, osaamistestin ja kinkkiset potilas-caset. Klikkaa mukaan!

Kiinnostuitko Skholen palvelusta? Varaa esittely tästä!

Lähteet:

Ala-Kokko T. & Ruokonen E. 2014. Keskeiset periaatteet hätätilapotilaan tilan arvioinnissa ja alkuhoidossa. Teoksessa Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Buist, M., Bernard, S., Nguyen, T., Moore, G. & Andreson, J. 2004. Association between clinically abnormal observations and subsequent in-hospital mortality: a prospective study.

Kaarlola A. & Pyykkö A. 2010. Teho – ja valvonta hoitotyön opas. Ensimmäinen painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Kankkunen P. 2016. Sairaalan sisäinen ensihoito – MET toiminta. Kuopion yliopistollinen sairaala.

Kantola T & Kantola T. 2013. Medical emergency team. – Apua osastolle elvytystä kevyemmällä perusteella. Finnanest 46 (3) 222 – 226.

Käypä hoito suositus 2016. Elvytys

Martikainen T. 2014. Peruselintoimintojen häiriöiden tunnistaminen. Spirium 49

(3), 6 - 8.

Oksanen T. & Tolonen J. 2015. Peruselintoimintojen arvioiminen, ABCD. Akuuttihoito-opas.

Royal College of Physicians. 2012. National early warning score (NEWS) - standardising the assessment of acute-illness severity in the NHS.

Smith G.B., Prytherch D.R., Meredith P., Schmidt P.E. & Featherstone P.

2013. The ability of the National Early Warning Score (NEWS) to discriminate patients at risk of early cardiac arrest, unanticipated intensive care unit admission, and death. Resuscitation 84, 465 - 470. 2014.

Suoninen E., Peltomaa M. & Leppänen I. 2014. National Early Warning Score

(NEWS) auttaa sairaanhoitajaa tunnistamaan ajoissa kriittisesti sairaan potilaan

vuodeosastolla. Spirium 49 (3), 10 - 12.

Takkunen O. & Penttilä V. 2006. Tehohoitotarpeen tunnistaminen ja potilasvalinta. Teoksessa Anestesiologia ja tehohoito. 2 uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Tirkkonen J. 2015. Detecting and reacting to in-hospital patient deterioration -

Studies on the afferent and efferent limbs of the Rapid Response System. Tampereen yliopisto. Väitöskirja.

Tirkkonen J., Nurmi J. & Hoppu S. 2014. Sairaalansisäinen ensihoito on tullut jäädäkseen. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2014.