Hyvä – paha hoitaja

Aihe saattaa näin ystävänpäivänä tuntua omituiselta, mutta kun luet eteenpäin, saatat huomata, että pohdinnassani pyrin hyvään, viisaaseen, ettiseen ja rakkaudelliseen välittämiseen ja ajatteluun. Minä välitän teistä, te olette merkityksellisiä ja tärkeitä.

Mitä on viisaus, rakkaus ja etiikka hoitotyössä?

Viisautta pidetään monitahoisena ja harvinaisenakin ilmiönä. Harvinaisena siksi, että absoluuttista ja yksinkertaista viisautta on vaikea määritellä ja siten myös tunnistaa. Viisaustutkijoiden mukaan viisaus on jatkuvaa oppimista, joskaan viisaus ei ole iästä riippuvainen. Tutkijat tunnistavat viisaudessa kolme ulottuvuutta. Ensimmäinen on kognitiivinen eli tiedollinen ulottuvuus, toinen reflektio eli pohtiminen ja kolmas on myötätunto ja myötäinto. Viisaus pyrkii hyvään. Pohtiessani viisautta ja tutkien aihetta, löysin viisaudessa vahvat kytkökset rakkaudellisuuteen ja etiikkaan.

Minun filosofinen kolmioni on viisaus, rakkaudellisuus ja eettisyys.

Filosofian sanotaan olevan viisauden rakastamista ja minä rakastan filosofiaa. Tässä blogissa filosofoin synkkiäkin aiheita ja koetan viisastua pohtiessani ihmisen vaiettuja salaisuuksia ja pimeää puolta.

Hyvä - paha ihminen

Vaikka itse ajattelen ihmisen olevan hyvä, tiedän ihmisessä olevan myös pahuutta ja tunnistan ihmisessä myös tämän pimeän puolen. Ihminen kykenee myös pahoihin tekoihin. Ihminen pystyy jopa niin hirveisiin tekoihin, että niitä on vaikeaa käsittää ja löytää niille järkevää selitystä. Jotkin tilanteet ovat sellaisia, että jopa ulkopuolisena ne tuntuvat anteeksiantamattomilta.

Vaikka kuinka koettaisin näitä ihmisen pimeän puolen tekoja pohtia viisauden kolminaisuuden valossa, eli tiedon valossa, empaattisesti ja rakkaudellisesti, ei tekoa vain käsitä tai hyväksy. En siis koe viisastuvani pahuutta pohtiessani, mutta en myöskään halua tyytyä yksinkertaisiin selityksiin. Siksi nyt pohdin pahuutta aina pahimmankin kautta.

Voiko pahuutta ymmärtää saatikka hyväksyä?

Täydellisiä psykopaatteja on hyvin vähän väestössä, arviolta noin yksi prosentti koko väestöstä. Narsisteja arvioidaan olevan vain 1-9 prosenttia väestöstä, joskin tämä persoonallisuushäiriö vaikuttaa olevan yleisempää median näkökulmasta. Tiedon valossa edes kaikki rikolliset eivät ole psykopaatteja ja narsisteja.

Ihmiset tappavat toisiaan, mutta entä kun hoitaja tekee surmatyön?

Mediassa uutisoidaan surmatöistä ja murhista, jotka järkyttävät meitä. Väkivalta suomalaisessakaan kulttuurissa ei ole vierasta, joskaan ei valtavan yleistäkään. Historia tuntee väkivallan tekijöitä ja rikollisia kaikista ammattiryhmistä ja kansanryhmistä. Miksi mediassa silti on tärkeää nostaa ammatti lööppeihin? Miksi on tärkeää kertoa tekijän olleen poliisi, opettaja, insinööri tai hoitaja tai jokin muu?

Onko hoitajalla sädekehä ja siksi rikkeet sädekehässä ovat merkittävämpiä kuin muiden ammattikuntien?

Historia tuntee myös hoitajia, jotka ovat surmanneet perheenjäseniään ja jopa asiakkaita. Varsinaista syytä rikoksiin ei aina löydy ja se aiheuttaa meissä tarvetta spekuloida ja keksiä syitä ja selityksiä. Vellova keskustelu saa välillä ihan järjettömiäkin suuntia. Tarve syiden etsimiseen ja syyllisten nimeämiseen sekä tarkempaan tietämiseen on kuitenkin inhimillistä. Joudumme kuitenkin tyytymään siis siihen tietoon, minkä saamme ja koetamme viisastua, pohtia ja jäsentää asiaa omasta näkökulmastamme. Mutta viisastummeko ammattitaustojen pohdinnalla?

Kuva Ussama Azan

Florence Nightingale vai eettisesti toimiva, viisas ja rakkaudellinen hoitaja?

Ennen muinoin opettajat, papit ja lukkarit, lääkärit ja puoskarit, hoitajat ja räätälit olivat ikään kuin ammattiensa vankeja ja heiltä odotettiin tietynlaista käytöstä ja jopa pukeutumista myös vapaa-aikana.

Eikö Florence Nightingale ajat ole jo ohi? Vai tulisiko hoitajan olla uhrautuva antaja, vaatimaton, mutta samalla vahva kehittäjä? Odotetaanko hoitajalta yli-ihmisyyttä? Saako hoitajan mieli järkkyä? Voiko hoitaja olla paha? Millainen hoitajan tulisi olla?  

Voinko minä laittaa sädekehän pääni päälle, koska olen sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja opettaja? Suojaako hoitajuus minua pimeältä puolelta?

Kummeksumme ehkä röökaavaa ja kiroilevaa pappia ja mielessämme käy, voiko sellainen ihminen olla pappi? Luotamme ammattikuntien ”hyvyyteen”, vaikka esimerkiksi tiedämme, että yksi poliisinkin johtohahmo istuu vankilassa? Miten hän päätyi alun perin poliisiksi? Oliko silloin soveltuvuustestit ja muuttuiko hänen moraalinsa vasta vuosien varrella ja miksi? Huomasiko kukaan hänen toiminnassaan ongelmia ja puuttuiko niihin?

Ajattelen, että mikään ammattikunta ei ole sellainen, jonka ammatinharjoittajat olisivat stereotyyppisesti samanlaisia ja erilaisuus on rikkaus sekä kehityksenkin edellytys. Mutta kuinka voi poiketa ammattikunnan normistosta ja väestön odotuksista ja olla silti turvallinen sekä osaava ammattilainen?

Terveyden edistämisen asiantuntijana ja opettajana ajattelen ratkaisuja löytyvät ennalta ehkäisystä ja varhaisesta tuesta sekä oppimisen tukemisesta.

Tunnista ja vältä ”pimeä puoli” viisauden, etiikan ja rakkaudellisuuden avulla

Ajattelen, että viisaus tässä yhteydessä on sitä, että hoitajalla on tietoisuus omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Viisauden ja viisastumisen edellytys on se, että hoitajalla on kykyä reflektoida eli pohtia omaa toimintaansa, jotta voisi ”liikuttaa mieltään” mieluummin kuin antautua mielensä liikuteltavaksi. Pahoistakaan ajatuksista ei synny tekoja, kun niitä tunnistaa ja ei toteuta niitä.

Viisaus

Viisaus sisältää tiedon ja reflektoinnin lisäksi myös myötätunnon ja myötäinnon. Viisaus on siis myös itsemyötätuntoa. Se on siis myös sitä, että havaitsee omat rajansa ja hakee apua, jos enää ei koe jaksavansa.

Viisaus on tietoa, reflektiota eli pohdintaa ja punnitsemista sekä myötätuntoa.

Hoitajan edellytetään toimivan ammatillisesti ja siihen hän tarvitsee myös viisauden edellyttämää tietoa. Viisaus hyvyyteen pyrkivänä sisältää myös eettisyyden.

Etiikka

Etiikka tutkii oikeaa ja väärää ja eettinen toiminta pyrkii aina hyvään. Sitoutuminen hoitajan eettisiin ohjeisiin työssä luo arvopohjaa myös muuhun elämään. Skholen Etiikan kurssilla voi hankkia osaamista ja pohtia myös oman etiikan joustavuutta.

Rakkaudellisuus

Rakkaudellisuus hoitotyössä tai opettamisessa pyrkii viisauden ja eettisyyden lailla hyvään. Rakkaudellisuus on välittämistä, huomaamista, läsnäoloa ja auttamista sekä empatiaa ja myötätuntoa. Rakkaudellinen suhde työkaveriin voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että ellei työkaverini itse huomaa väsymystään, otan sen lempeästi puheeksi hänen kanssaan. Rakkaudellista on myös se, että ottaa puheeksi työyhteisössä tai esihenkilöiden kanssa myös laiminlyönnit ja epäammatillisen toiminnan. Puuttuminen on rakkaudellinen teko.

Ei meidän tarvitse olla sädekehällä varustettuja yli-ihmisiä ja selviytyä kaikesta, kun kuppi on nurin. Puuttuminen on välittämistä ja avun pyytäminen ja hakeminen on rohkeutta.

Hyvää ystävänpäivää!

Katri Thurman on pulppuvan pirskahteleva, luova ja innostuva ekstrovertti. Hän kuvaa itseään multitaskaaja-ajattelijaksi. Ehkä siitä syystä hänen ansioluettelonsa on hengästyttävän pitkä. Katri on muun muassa terveyden edistämisen, johtamisen, opetuksen, ohjauksen ja valmennuksen asiantuntija. Lisäksi hän on terveydenhoitaja-sairaanhoitaja, tietokirjailija ja työnohjaaja STOry sekä hoitotyön opettaja toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.