Kukapa olisi odottanut, että tämä kesä hellii lämmöllään viikkotolkulla meitä ja hellettä tuntuu edelleenkin riittävän. Hoitajat ovat palstoillaan kyselleet toisiltaan vinkkejä helteeseen. Siksipä päätin kirjoittaa tämän perinteisen helleblogin ajatuksella, että "parempi myöhään, kun ei milloinkaan". Ota siis vinkit talteen tuleviakin pitkiä kuumia kesiä varten ja vähän talvenkin varalle.

Joku nauttii helteestä ja joku toinen taas odottaa pakkasia. Se joka rakastaa talvea, on jo nyt varmasti tuskastunut kuumuuteen. Pidämme eri vuodenajoista ja vaihtoehtoja sääolosuhteiden valintaan on vähemmän, kun emme voi nyt korona-aikana matkustaa vapaasti vilvoittaviin ja virkistäviin ympäristöihin edes lomaillessamme.

Niille, jotka tekevät työtä puutteellisesti ilmastoiduissa tiloissa ja vieläpä suojavarusteissa, ei helle ole varmastikaan miellyttävää. Poikkeuksellisesti tänä kesänä Suomessakin on esiintynyt jopa yli +30 C lämpötiloja, jolloin meidän ihmisten lisäksi myös viilennyslaitteet joutuvat koville.

Helteen aikana tulee huolehtia oman hyvinvoinnin ja jaksamisen lisäksi sairaiden ja huonokuntoisten asiakkaiden ja potilaiden selviytymisestä. Mietin, mitenhän suojavarusteissa ja kotihoidossa työskentelevät ovat tätä hellettä jaksaneet.  Kotihoidossa asiakkailla ei useinkaan ole minkäänlaisia viilennyslaitteita ja olosuhteet voivat olla monenlaiset.

Kuva: Unsplash Ilse Orsel

Hoitotyökin voi olla "kuumatyötä"

Työterveyden ja -turvallisuuden näkökulmasta kuuman aiheuttamia terveysriskejä on tunnistettu useita, joita käsittelen myöhemmin tässä tekstissä. Kuumatyöllä tarkoitetaan Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen mukaan työtä, jossa työskentelylämpötila ylittää +28 C astetta. Hoitotyökin voi olla ajoittain kuumatyötä, vaikka se ei ihan ensimmäisenä tulisikaan mieleen.

Ehkä voisi ajatella hoitotyön olevan ”sattuma - kausikuumatyötä”?

Helteessä työskentely kuormittaa elimistöä monin tavoin ja perussairaudet lisäävät helteen epätoivottuja terveysvaikutuksia. Helle voi aiheuttaa jopa hengenvaaran. Hoitotyön järjestöt ovat kunakin kesänä jakaneet tietoa ja vinkkejä hoitajille, jotta he pystyisivät tekemään työtään myös hellejaksojen aikana.

Tässä blogissa kertaan jo varmasti tuttuja selviytymisohjeita ja annan vinkkejä kuumatyöhön. Lisänä myös viittauksia anatomian ja fysiologian perusteisiin lämmönsäätelystä, joita voit kerrata lisää vaikkapa  Skholen anatomian verkkokurssilla.

Sydän- ja verenkiertoelimistö joutuu koville helteellä

Kuumassa sydän- ja verenkiertoelimistö kuormittuu, sydämen syke nousee ja verenkierrosta tavanomaista suurempi osa on pinnallisemmissa verisuonissa. Eli ympäristön lämpötila ja fyysinen kuormitus lisää pinnallista verenkiertoa, jolloin ihoon pakkautuu paljon verta. Toisaalta, kuten anatomian opinnoista muistamme, kylmä taas supistaa pinnallista verenkiertoa. Ilmiön voi tunnistaa esimerkiksi saunoessa, jolloin olemme punakoita. Kun sitten piipahdamme saunomisen välillä viilentymässä vaikkapa järvessä, pintaverenkierto taas vähenee.

Helteellä olemme ”punakoita ja pönäköitä”, kun elimistö tekee työtä meitä viilentääkseen.

Kun veri ohjautuu ihoomme, tarkoituksenaan viilentää meitä, se on tietenkin silloin pois muun muassa lihaksista, jolloin fyysinen suoritusteho laskee. Emme siis jaksa helteellä yhtä paljon, kuin muulloin ja väsymme nopeammin.

Looginen apu kuumuuteen olisi kehon viilennys, eikö totta. Muistan aikoinaan helteillä päivystyksessä työskennellessäni, että huuhdoin välillä ranteet, eli pinnassa olevat laskimot ja niiden alla piilottelevat valtimot, samoin nilkat sekä kasvot viileällä vedellä ja se toi hetkeksi helpotuksen. Mutta ehtiikö, muistaako ja voiko näitä viilennyshetkiä toteuttaa?

Jos keskushermosto on "hottis", niin ei jaksa

Keskushermoston lämmetessä, työteho laskee, väsymys lisääntyy ja tilanne voi johtaa uupumiseen ja jopa lämpöhalvaukseen.

Kylmä kääre otsalle, vanhojen leffojen tapaan, ei siis ole hassumpi keino pyrittäessä fysikaalisesti viilentämään hermostoa.

Eli tämä on looginen ja yksinkertainen kylmäaltistuksessa lämmittämisen käänteinen keino. Talvella kannattaa pää suojata pakkasella, jotta lämpö ei pääse haihtumaan ja kesällä pää kannattaa suojata suoralta porotukselta. Eli päätäänkin kannattaa siis ulkoisesti viilentää tai lämmittää ympäristön lämpötilojen ja olosuhteiden mukaan.

Kehon viilennyksen lisäksi tulee huolehtia riittävästä nesteytyksestä

Kun elimistö yrittää viilentää itseään, sen keinona on lisätä pintaverenkiertoa, kuten aiemmin jo kirjoitin. Näin elimistö yrittää hoitaa itse tilannetta haihduttamalla lämpöä muun muassa hien mukana. Neste, kuten hikikin, sitten taas viilentää ihoa. Ilmiö on sama, mikä johtaa palelemiseen viileänä vuodenaikana, kun märissä vaatteissa tai suihkun jälkeen värjöttelemme.

Lapsuuden kesistäkin muistamme, kuinka märissä uikkareissa rannalla istuessa huomasimme uikkarin pitävän meitä viileänä pidempään kuin auringossa kuivunut iho. Ihon kuivuessa viilennysvaikutus onkin lyhytaikainen. Looginen johtopäätös siis on, että kannattaa viilentää fysiikkaa hyödyntäen ihoamme, koska neste sitoo lämpöä ja pinnalta haihtuessaan viilentää.

Emme voi tehdä hoitotyötä uikkareissa – tai no, miksipä emme. Tätä ajatellessani sain hauskan mielikuvan hoivakodista, jossa olisi vehreällä pihalla uima-allas ja hoitajat olisivat asukkaineen vesileikeissä ja virvokkeita nauttimassa.

Pelkkä viilennys ei kuitenkaan riitä, vaan meidän tulee myös huolehtia siitä, että korvaamme lisääntyneen nestetarpeen. Terve aikuinen tarvitsee päivittäin 2-3 litraa nestettä, josta osan saamme ravinnon mukana. Helteellä nestetarve lisääntyy merkittävästi, varsinkin jos teemme fyysistä työtä.

Helteellä ja kuumassa työskennellessä suositellaan juomaan 2-3 kertaa tunnissa noin lasillinen nesteitä.

Meidän pitäisi siis muistaa juoda riittävästi ja muistuttaa juomisesta myös asiakkaitamme. Pelkkä vesi ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitsemme myös ravinteita. Helteellä menetämme elimistön toiminnan kannalta elintärkeitä elektrolyyttejä ja kivennäisaineita, kuten natriumia ja kaliumia. Näitä elektrolyyttejä ja kivennäisiä saamme ravinnon mukana ja urheilujuomista tai kivennäisvesistä.

Helle vaikuttaa myös nestetasapainoamme säätelevään hormonitoimintaan, josta seuraa muun muassa turvotuksia. Koska hoitotyössä ollaan paljon jaloillaan, voivat turvotukset tuottaa pulmia. Vaikka tukisukat saattavat helteellä olla epämiellyttävät, ovat ne joskus tarpeelliset.

"Hiessä kylpeminen" altistaa erilaisille ihon sairauksille ja ongelmille. Suojavaatteet lisäävät ikävien vaikutuksien mahdollisuutta. Helteellä hygieniasta tulisikin pitää useammin huolta ja ottaa käyttöön vaikkapa vauvatalkit hautuville alueille ja käydä pikasuihkuissa.

Työnantajan tulee mahdollistaa työhyvinvointi ja -turvallisuus

Työnantajan tulee mahdollistaa terveellinen työympäristö ja hakea ratkaisuja tilanteessa, jossa työympäristön lämpötila nousee +28 C asteeseen. Samalla tulee huolehtia myös asiakasturvallisuudesta. Pyydä siis rohkeasti työnantajaa ryhtymään toimiin, jos työpaikallasi huomaat puutteita helleaikana.  Voit pyytää työnantajaa esimerkiksi hankkimaan viilennyslaitteita ja varmistamaan mahdollisuuden tarpeellisille tauoille.

Kokoava vinkkilista helteistä selviämiseen tähän hetkeen ja tulevaisuuteenkin

- Huolehdi riittävästä nesteytyksestä, helteellä jopa 2-3 kertaa tunnissa lasillinen nestettä.

- Muista myös ravinto, josta saat elektrolyyttejä.

- Viilennä kehon lämpötilaa esimerkiksi  oleskelemalla viileässä tilassa tai vedellä ja pikasuihkuilla.

-Huolehdi hygieniasta ja ihosi terveydestä.

- Tauota työtä ja lepää välillä, helteellä tarvitaan useampia taukoja.

- Havaitse lämpösairauden oireet ajoissa; väsymys, heikotus, kuiva iho, pahoinvointi, ripuli, sekavuus jne.

- Huolehdi perussairauksien hoidosta ja neuvottele tarvittaessa työterveyshuollon kanssa, jos perussairautesi on este kuumatyölle tai tuottaa suuren riskin.

- Nauti kesästä, viilenny ja lataa akkuja vapaa-aikana.

Miten sinä olet selvinnyt helteestä ja mikä on paras vinkkisi helteisessä hoitotyössä selviämiseen?

Katri Thurman on pulppuvan pirskahteleva, luova ja innostuva ekstrovertti sekä multitaskaaja-ajattelija. Katri on terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja, hoitotyön ja anatomian opettaja, tietokirjailija ja työnohjaaja STOry. Katri harrastaa vapaa-ajallaan opintojen ja muun lisäksi teatteria, josta hän saa eväitä opetustyöhön. Katri on kiinnostunut hoitotyön ja pedagogiikan ajankohtaisuuksista, digitalisaatiosta, työhyvinvoinnista, vuorovaikutuksesta ja etiikasta sekä arvoista ja näitä hän pohtii blogissaan.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole
Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.
Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!