Hoitotyöntekijä on merkittävä infektioiden tartuttaja

Terveydenhuollon opiskelijat kysyvät usein ensimmäisenä opiskeluvuotenaan yhden kysymyksen: ”Miksi kynsilakka, tekokynnet, korut, oma puhelin, kellot ja irtoripset ovat kiellettyjä hoitotyössä?” Sitten selvitämme asiaa yhdessä.

Olennaisiksi käsitteiksi ja tekijöiksi selvityksessä muodostuvat infektiot, aseptiikka (kaikki ne toimintatavat, joilla pyritään estämään ja ehkäisemään infektioiden syntyä), käsihygienia ja tartuntariski. Eräs opiskelija totesi tuntimme lopussa, että ”hoitotyössä tuleekin sitten riisuutua kokonaan!”

photo-1508759073847-9ca702cec7d2

Hoitotyöntekijä on merkittävin infektioiden tartuttaja sairaalassa

Hoitotyöntekijän on todettu olevan merkittävin infektioiden tartuttaja sairaalaympäristössä, ja hoitoon liittyvät infektiot ovat yleisimpiä terveydenhuollon komplikaatiota ja haittatapahtumien aiheuttajia. Pääsääntöisesti mikrobit leviävät käsien välityksellä ja voivat aiheuttaa vakaviakin infektioita. Hoitotyön ammattilaisten huolellinen ja säännöllinen käsihuuhteiden käyttö on avainasemassa infektioiden torjumisessa ja potilaan suojaamisessa.

On kuitenkin havaittu, että hyvä käsihygienia toteutuu vain 40–60 prosentissa hoitotilanteita.

Yleisimmäksi esteeksi käytännön hoitotyössä käsihygienian toteutumiselle on mainittu kiire. Toiseksi yleisimmän syyn katsotaan liittyvän henkilökunnan asenteisiin ja esimerkkikäyttäytymiseen. Lisäksi käsihuuhteiden saavutettavuudessa on puutteita. Tämä johtaa vääjäämättä käsihygienian tehon heikentymiseen ja infektioiden lisääntymiseen.

Aseptiikkaa pitää opetella ja siitä pitää tulla totuttu tapa – eikun riisumaan!
Terveydenhuollon ammattilaisen on noudatettava seuraavia perusohjeita käsidesin käytön lisäksi:

  1. Riisu korut. Hoitotyössä ei tule käyttää koruja, rannekelloja, omaa puhelinta, irtoripsiä eikä lävistyskoruja, sillä niiden alle jäävä kosteus lisää mikrobeja. Aikanaan oma perushoitotyön opettajani totesi sormusten alla pesivän ainakin maailman väkiluvun verran mikrobeja!

  2. Riisu kaikki muu ”ylimääräinen roina”. Myös avainnauhat ja taskussa säilytettävät kynät tulisi pitää minimissä. Tavarat saattavat kontaminoitua sairaalan mikrobiflooralla.

  3. Riisu rakennekynnet ja kynsilakat ja pidä kynnet lyhyinä, koska niiden alle pesiytyy helposti mikrobeja.

  4. Riisudu hajusteista, koska ne voivat aiheuttaa yliherkkyysoireita kollegoille ja potilaille ja ärsyttää käyttäjän ihoa, mikä taas edesauttaa kontaminaatiota.

  5. Riisu omat vaatteet ja pukeudu asianmukaisiin työvaatteisiin. Työnantajan tulee hankkia työntekijän käyttöön työ- ja suojavaatetukset sekä muut tarvittavat suojaimet, ja huolehtia niiden puhtaanapidosta. Muistathan, että suojakäsineiden käyttö ei vähennä käsidesin käytön tarvetta?

Näiden lisäksi hoitotyöntekijän tulee huolehtia henkilökohtaisesta hygieniasta. Hiukset tulee pestä riittävän usein, ja pitkiä hiuksia tulee pitää kiinni työvuoron aikana. Monissa työyksiköissä on välttämätöntä käyttää hiussuojaa.

Suojaa itsesi ja potilaasi!

Riisuutumalla ja huolehtimalla aseptiikasta suojaat sekä itsesi että potilaasi. Aseptinen omatunto on jokaisen terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillisen toiminnan lähtökohta. Aseptisella omatunnolla tarkoitetaan, että terveydenhuollon ammattihenkilö on omaksunut ja sisäistänyt toimintatavat, jossa toimitaan aseptisesti ja aseptisen työjärjestyksen mukaisesti.

”Huolehditaan oikeaoppisesta toimintatavasta, vaikkei kukaan olisi näkemässä!”, muistaa eräs opiskelijani minun joskus sanoneen.

"Kyllä, juuri niin", totean hymyillen. Noin joka neljäs sairaalainfektio kun on ehkäistävissä: hoitohenkilökunnan asianmukainen riisuutuminen ja runsas käsihuuhteen käyttö on avainasemassa tartuntatautien leviämisen estämisessä.

Mikäli haluat lisätietoa käsihygieniasta ja aseptiikasta, kannattaa tutustua Skholen Käsihygienia-kurssiin! Kurssilla perehdytään käsihygienian perusteisiin, ja pääset pohtimaan aseptiikan toteutumista esimerkkitapausten valossa.

Tarttumapinnoilla

Minna

Ps. Mitkä ovat sinun työyksikkösi spesiaalivaatimukset aseptiikan ja käsihygienian toteutumiseksi?

*Lähteet:
Akinyemi, Atapu, Adetona, Coker. The potential role of mobile phones in the spread of bacterial infections. J Infect Dev Ctries 2009;3
Anttila, V-J. Käsihygienia – potilasturvallisuutta Semmelweisista tähän päivään. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2014;130(17)
Honkanen, J-P. 2013. Sairaalainfektio on harvoin hoitovirhe. Suomen lääkärilehti 15/2013
Karhumäki, E., Jonsson, A. ja Saros, M. 2009. Mikrobit hoitotyön haasteena. Helsinki: Edita Prima Oy.
Routamaa, M ja Hupli, M. 2007. Käsihygienia hoitotyössä. Suomen Lääkärilehti 24/2007
Saxena, Singh, Agarwal, Mehta, Dutta. Bacterial colonization of rings and cell phones carried by health-care providers: are these mobile bacterial zoos in the hospital? Tropical Doctor. 2011; 41(2)
Syrjälä, H. 2005. Käsihuuhde mikrobien leviämisen eston kulmakivi. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2005;121(15)**
Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.