Hoitotyön harjoittelun ohjaajat tarvitsevat apua, tukea ja treeniä

Jokainen hoitaja on aloittanut uransa opiskelijana. Käytännön harjoittelujakson ohjaajista on jäänyt ammattimainen kuva, mutta osasta myös järkyttävät muistot.

Ohjaaja ei voi millään perustella opiskelijan kyykyttämistä, nimen unohtamista tai jäätävää kohtelua työpaikalla. Kokemukset voivat vaikuttaa opiskelijan valmistumiseen ja jopa alalla pysymiseen. Onneksi tällaiset ohjaajat ovat nykyisin harvinaisia ja hoitajien pikkuoppilaskulttuuri ja työasun hameen helman mittaaminen on jäänyt historiaan.

Opiskelija on hoitotyössä kollega

Tuomikosken tuoreen väitöskirjan mukaan sairaanhoitajien motivaatio ohjata opiskelijoita on tyydyttävää. Kehitettävää löytyy muun muassa opiskelijan oppimisen tukemisessa ja opiskelijan tavoitteellisessa ohjaamisessa. Siksi jokaisen opiskelijan ohjaustilanteen tulisi lähteä siitä, että ohjattavana on tuleva hoitotyön ammattilainen ja kollega.

Hoitoalalla esimerkiksi sairaanhoitajien opinnoista lähes puolet tapahtuu käytännön harjoittelussa. Näin ollen käytännön ohjauksen merkitys on opiskelijalle tärkeä kokemus. Ohjaaja on hoitotyön ammattilaisena roolimalli, jonka merkitys on hoitotyössä opiskelijan ammatti-identiteetin omaksumisen ja uravalinnan kannalta merkittävä.

Hyvästä, turvallisesta ja osaavasta ohjauksesta hyötyy koko hoitoala. Hoitotyön opiskelijan lisäksi siitä hyötyy myös ohjaaja. Terävänäköinen hoitotyön untuvikko kun kysyy usein sellaisia kysymyksiä ja perusteluja käytännön hoitotyölle, jotka pistävät ohjaajan välillä lujille.

Hoitajapulassa hyvä opiskeluohjaus on rekrytointiässä

Työpaikan maine huippuhyvänä, mielenkiintoisena ja monipuolisena opiskelupaikkana on rekrytointiässä. Vaikeutuvassa hoitajapulassa opiskelijoista kasvaa nopeasti hyviä keikkahoitajia ja tulevia hoitajakollegoita. Hyvästä opiskelijaohjauksesta on myös helppo jatkaa uuden työkaverin perehdytystä.

Koulutusleikkaukset ovat valitettavasti vaikuttaneet myös hoitotyön koulutusohjelmien lähiopetukseen. Siitä syystä harjoittelujaksoihin kasaantuu aiempaa enemmän painetta käytännön osaamisen oppimiseksi. Onhan hoitajan merkittävä työ ja osaaminen teknistyvästä sosiaali- ja terveydenhuollosta huolimatta vielä pitkälti käsityöammatti. Hoitotyötä ei opita pänttäämällä ainoastaan verkkotentteihin, eikä yksikään työnantaja halua palkata pelkkiä teorian taitajia.
Hoitotyo-n-harjoittelun-ohjaajat-tarvitsevat-apua--tukea-ja-treenia-_10.9.2019_Pixabay

Hoitaja ei ole opettaja, vaan ohjaaja

On hyvä pitää mielessä, ettei käytännön hoitotyössä oleva hoitaja ole yleensä opetustyön ammattilainen. Suomessa hoitotyön opiskelijan ohjaajana voikin toimia ilman ohjaajakoulutusta. Esimerkiksi Englannissa ohjaajalta vaaditaan vuoden työkokemus ja ohjaajakoulutus.

Harvoin myös kysytään, miten paljon ohjaaja saa tehtäväänsä apua. Onko ohjaajalle selvää, mistä hän saa opiskelijan opettajan lisäksi tukea ja uutta osaamista hyvin erilaisten opiskelijoiden ohjaamiseen? Tai miten hän kykenee jaksottamaan opiskelijan ohjaamisen tehdessään sitä oman vastuullisen työnsä ohessa?

Hoitotyön ammattilaiselta vaaditaan yhä tehokkaampaa ajankäyttöä, kovempaa tulosta ja jatkuvaa uuden oppimista. Hoitotyön opiskelijalta taas vaaditaan ilmiömäistä kykyä imeä itseensä tietoa ja oppia mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa. Miten tätä yhtälöä voisi helpottaa? Pitäisikö kaikilla työpaikoilla olla erikseen kokenut ja kädet savessa oleva kliinisen työn opettaja, joka vapauttaisi hoitotyön ammattilaiset ohjaamisvastuusta? Silloin kaikki voisivat keskittyä siihen, jossa ovat parhaimmillaan.

Verkkokursseista apua käytännön kentälle

Olisi myös pohdittava, miten verkkokursseja ja -materiaaleja voitaisiin hyödyntää entistä paremmin käytännön harjoittelujakson aikana oppimisen tukena. Opiskelija kun voisi kerrata nopeasti ennen potilaan hoitamista verkosta käytännön toimenpiteen. Sellainen on esimerkiksi painehaavan hoitoon, muistisairaan kohtaamiseen tai leikkauksen valmisteluun liittyvät asiat.

Kertaamansa perusteella opiskelijan olisi helppo esittää kohdennettuja lisäkysymyksiä käytännön harjoittelujakson ohjaajalle. Se säästäisi molempien aikaa ja ohjaustilanteissa voitaisiin keskittyä käytännön hoitotaidon opetteluun ja opettamiseen. Hoitotyön opiskelijan ohjaamiseen vaadittavista taidoistakin voisi tehdä hoitajille oman verkkokurssinsa.

Lue myös: Harjoitteluun ilman mielenterveys- ja päihdehoitotyön teoriatietoja.

P.S. Käy katsomassa Skholen opetusvalikoimasta käytännönläheiset hoitotyön kurssit. Mikäli sinulla ei ole tunnuksia, ota Skhole ilmaiseksi käyttöön kahdeksi viikoksi täältä.

Tutkittua tietoa aiheesta

Almalkawi I, Jester R, Terry L. 2018. Exploring mentors' interpretation of terminology and levels of competence when assessing nursing students: An integrative review. Nurse Education Today 69, 95-103.

Davis K, White S, Stephenson M. 2016. The influence of workplace culture on nurses’ learning experiences: a systematic review protocol of qualitative evidence. The JBI Database of Systematic Reviews and Implementation Reports 12, 45 – 58.

Flott EA, Linden L. 2016. The clinical learning environment in nursing education: a concept analysis. Journal of Advanced Nursing 72(3), 301-13.

Hanson S, MacLeod M, Schiller C. 2018. ‘It's complicated’: Staff nurse perceptions of their influence on nursing students' learning. A qualitative descriptive study. Nurse Education Today 63, 76-80.

Pahkala T, Kääriäinen M, Lukkarinen H. 2013. Hoitotyön opiskelijoiden kliininen osaaminen. Hoitotiede 25(1), 12–23.

Rebeiro G ym. 2015. Interpersonal relationships between registered nurses and student nurses in the clinical setting—A systematic integrative review. Nurse Education Today 35, 1206-1211.

Ruuskanen S ym. 2018. Ohjaajakoulutusintervention vaikutus opiskelijaohjaajien itsearvioituun ohjausosaamiseen yliopistosairaalassa. Hoitotiede 30(3), 179-190.

Tuomikoski A-M. 2019. Sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaaminen ja ohjaajakoulutuksen vaikutus osaamiseen. Akateeminen väitöskirja. Oulun yliopisto.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.