Hoitotyö uhkaa aivoterveyttä – vinkit palautumiseen

Hoitotyön luonne on muuttunut yhä enemmän aivotyöksi, jossa tiedolla työskentely ja työn kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Hoitotyössä on runsaasti kognitiivisia kuormitustekijöitä, kuten työn keskeytyksiä ja useita samanaikaisia työtehtäviä, jotka heikentävät työn sujuvuutta ja työhyvinvointia.

Puhaltaa-voikukkaa

Hoitotyön vastuun, tunnekuorman, turvallisuusuhkien ja hankalien työaikojen rinnalle on noussut uusia henkisen kuormituksen tekijöitä: työssä pitää hallita useita samanaikaisia työtehtäviä ja varautua äkillisiinkin muutostilanteisiin. Keskeytykset ja häly vaikeuttavat mm. työhön keskittymistä ja muistamista. Muuttuva ja digitalisoituva työ luo uusia vaatimuksia ja kuormitustekijöitä hoitotyöhön. Työtehtävissä korostuvat kyky käsitellä tietoa ja oppia uutta, ja tietojärjestelmät ovat keskeinen hoitotyön työväline.

Nykytyössä vaaditaan kognitiivista ergonomiaa

Tiedetään, että aivoja kuormittavat olosuhteet heikentävät sekä työn sujuvuutta että altistavat virheille ja uupumukselle. Työn aivokuorma saadaan hallintaan hyvällä kognitiivisella ergonomialla. Sillä tarkoitetaan sitä, että työn suunnittelussa on huomioitu työntekijän kognitiiviset kyvyt ja rajoitukset. Erityisen tärkeää on tunnistaa muuttuvan digitalisoituvan työelämän uudenlaiset vaatimukset ja kuormitustekijät.

Hyvän kognitiivisen ergonomian perimmäisenä tavoitteena on sujuvoittaa työtä, vähentää työssä kuormittumista, sekä alentaa työuupumuksen ja sairauspoissaolojen riskiä. Näin työstä saadaan tehokkaampaa ja työntekijät jaksavat työskennellä paremmin.

Aivokuorman hallintaan on olemassa useita hyväksi havaittuja konkreettisia keinoja. Konkreettiset keinot muuttuvat arjessa käytännön tekemiseksi, kun työyhteisön pelisäännöistä ja toimintatavoista sovitaan yhteisesti työyhteisössä. Konkreettisten hoitotyötä sujuvoittavien keinojen lisäksi tarvitaan työyhteisön ja johdon tukea ja toimenpiteitä, joilla sujuvan työn esteet voidaan purkaa ja kuormitusta vähentää.

Kyse on lopulta hoitotyön tuottavuudesta, potilasturvallisuudesta ja asiakastyytyväisyydestä.

Hoitotyö on yhteistyötä – myös aivokuormaa hallitaan yhdessä

Hoitotyön kuormittavuuteen voidaan vaikuttaa monin työyhteisöllisin keinoin:

  • Muistikuormaa voidaan vähentää tekemällä yksinkertaisia ja yhteisökohtaisia tarkistuslistoja.
  • Tietotulvan hallintaan on hyvä sopia yhdessä keinot, joiden avulla kiireelliset asiat ja muutokset nähdään, kuullaan ja huomataan.
  • Häiriöitä ja keskeytyksiä voidaan hallita sopimalla, miten ja millaisissa tilanteissa kysytään asioista, joissa tarvitaan kannanottoa tai lisätietoa kollegalta tai esimieheltä.
  • Kommunikointia on mahdollista helpottaa kehittämällä työyhteisön raportointikäytäntöjä. Hyvä suullinen on tiivis ja sisältää olennaisen, hyvä kirjallinen raportti taas riittävän selkeä ja perusteellinen.
  • Työtehtävien priorisoinnissa auttavat yksinkertaiset ja yhteisesti laaditut ohjeet, joiden avulla tehtävät voi asettaa tärkeysjärjestykseen.
  • Työnjakoa kannattaa kehittää siten, että lääkäreiden ja hoitajien aika saadaan tehokkaasti käytettyä niihin tehtäviin, jotka vaativat juuri näiden ammattilaisten asiantuntemusta.

Lisäksi henkilöstöä on hyvä rohkaista ottamaan esille, missä tiedoissa ja taidoissa tarvitaan perehdyttämistä ja täydennyskoulutusta.

Vinkit työssä jaksamiseen ja palautukseen

Työyhteisöllisten keinojen lisäksi työkuormaa voi vähentää ja uupumista ennaltaehkäistä huolehtimalla henkilökohtaisesta työstä palautumisesta – jotta työssä jaksaa ja työn kokee antoisaksi ja mielekkääksi, aivojen, kehon ja mielen täytyy säännöllisesti irrottautua ja elpyä työstä.

Hoitotyön kuormituksen vähentämisen ja kuormituksesta palautumisen tavoitteena on, että työ on suunniteltu ”ihmisen mittaiseksi” siten, että kuormittuminen on hallinnassa ja työ on sekä terveellistä että tuottavaa.

Kolme konkreettista mielen ja kehon palautumisen keinoa:

1 Hyvä ruoka, parempi mieli

Oikeanlaisella ravitsemuksella on väliä! Ruokapyramideja, -ympyröitä ja lautasmalleja ei ole suunniteltu turhaan: keho ja aivot vaativat säännöllistä ravintoa. Säännöllisen ruokarytmin lisäksi on huolehdittava, että saa riittävästi vitamiineja, hyviä rasvoja ja energiaa. Riittävä ravinnonsaanti auttaa nälkäkiukkuun, väsymykseen ja mielialan heittelyihin. Liftedin Ravitsemus-kurssi tarjoaa tietoa oikeanlaisesta ravitsemuksesta ja mahdollisuuden kohentaa omaa lautasmalliasi.

Hanki kokeilutunnukset ja räätälöi ruokaympyräsi kuntoon!

2 Hyvä mieli, parempi toimintakyky

Kun mieli on hyvä ja asenne kohdillaan, tuntuu työ mielekkäältä. Uupuneena ja kuormittuneena mieli on matala ja työssä tuntuu olevan monia kompastuskiviä. Kuormittavissa tilanteissa kannattaa tietoisesti etsiä positiivisia asioita ympäriltään: onni on pienissä hetkissä! Mielen hyvinvointia ja mielenhallintaa voi myös vahvistaa. Liftedin Mieli-kokonaisuus auttaa vahvistamaan psyykkisiä voimavaroja ja ohjaamaan elämää mielekkäiden tavoitteiden suuntaan. Kurssi lupaa työkaluja hyvinvointiin ja tapamuutoksiin!

3 Hyvä toimintakyky, parempi stressinhallinta

Stressinhallinta on tutkitusti suurin yksittäinen työelämän kuormitukseen linkittyvä kehityskohde. Sen puute aiheuttaa päivittäistä haittaa toimintakyvylle. Stressinhallinta on opeteltava – on löydettävä yksilölliset keinot, jotka helpottavat stressiä ja työkuormitusta. Liftedin Stressinhallinta ja palautuminen -kurssilla esitetään tehokkaita stressinhallinnan ja palautumisen työkaluja ja ajatusmalleja työ- ja toimintakyvyn tueksi. Klikkaa mukaan ja vapaudu stressistä!

Tarttumapinnoilla
Minna

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.