Hoitajien mieli kuntoon – koituisi miljoonien säästöt?
Hoitajan työ on yhdellä sanalla sanottuna rankkaa. Selvää kun on, että hoitotyön vaatimukset kasvavat vuosi vuodelta ja uusia tehoja on löydyttävä. Samalla on säästettävä kaikessa, oltava tarkka ja tultava hyvin erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Hoitajana toive on, että pää pysyisi työmäärän pinnalla.
Hoitajan työpäiviin mahtuu iloja ja suruja, jotka koettelevat emotionaalista kyvykkyyttä ja jaksamista. On osattava jatkuvasti koordinoida, delegoida ja priorisoida osana tiimityötä. Elämme myös aikaa, jolloin maailmassa on noin kuuden miljoonan hoitajan vaje. Pulaa hakijoista on myös Suomessa, mikä koettelee hoitoalan veto- ja pitovoimaa. Hoitajat ovat myös vuosia loistaneet kunta-alan sairauspoissaolojen kärjessä.
Lenkkarit jalkaa koronakriisin keskellä
Pukukopissa vedetään nykyisin yhä useammin lenkkarit terveyskenkien sijasta jalkaan päivän työsuoritusta varten. Siitä syystä työporukan hyvinvoinnilla on valtava merkitys yksittäisen hoitajan jaksamiselle ja mielelle. Mukavassa ja tehokkaassa työporukassa haavoittuvien ihmisten kohtaaminen sujuu helpommin. Siksi hoitajana voi vain toivoa, että suhdeluku työporukan jaksamisessa pysyisi positiivisen puolella edes suurimman osan työpäivistä.
Totuuden nimissä on sanottava, ettei hoitoalan työpaikoilla ole voitu viime aikoina aina ihan hyvin. Koronakriisi on venyttänyt monen hoitajan jaksamisen äärirajoille. Poikkeustilassa on venytty, tehty koronakaranteenissa olevien töitä ja opeteltu vauhdilla muuttuvilla ohjeilla uutta. Kasvavat hoitojonot niskassa kriisitilanteen tiedetään jatkuvan aaltoilevana määrättömän ajan. Kotonakin on mietitty turvallisia järjestelyjä, joilla läheiset ihmiset suojataan hoitoalalla työskentelevältä perheenjäseneltä.
Hoitajat tarvitsevat jaksamiselleen kaiken tuen
Olemme puhuneet liian vähän hoitajien uupumisesta ja ahdistusoireista jo ennen koronakriisin alkua. Nyt valmistaudumme liian kevyesti ottamaan vastaan koronahoitajien posttraumaattiset stressitilat ja hoitajien muut traumataustaiset mielenterveyden häiriöt. Hoitajan todellisuutta kun on vaikea selittää sille, joka ei ole kävellyt suojavarusteet päällä eristyshuoneeseen. Kohtaamaan pandemian keskellä potilaita, jotka sairastavat vielä osittain tuntematonta virusta.
Itse asiassa hoitajien jaksaminen olisi pitänyt kiinnostaa tarkemmin jo ennen koronakriisiä. Jo vuonna 2016 Kunta10 -tutkimuksen mukaan puolet hoitajista ja lähihoitajista ja 47 prosenttia sairaan- ja terveydenhoitajista kokivat työmäärän ylittäneen sietokyvyn. Hoitajat toivat jaksamisen ongelmat esiin työpaikoillaan, mutta hyvistä aikeista huolimatta paljoa ei käytännössä tapahtunut. Kunnat ja työnantajat kun ovat säästäneet 90-luvun lamasta lähtien. Osittain se on tapahtunut hoitajien hyvinvoinnin kustannuksella, kuten muun muassa hoivaskandaali selvästi osoitti.
Mallia hoitoalan johtamiseen voisi ottaa vaikkapa S-ryhmän SOKin Mielen tuki -mallista. Sillä työntekijöiden poissaolot käännettiin laskuun. Samalla säästettiin puoli miljoonaa euroa. Oppina on, että työntekijöiden mielenterveyteen satsaaminen on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin.
Hoitajille räätälöity positiivisen mielenterveyden ohjelma
Hoitajat tarvitsevat täysin heille kohdennetun valtakunnallisen positiivisen mielenterveyden ohjelman. Itse asiassa sitä olisi tarvittu jo vuosia sitten. Ylipäätään hoitotyö tulisi nähdä alana, jossa yhdistyvät rankka ruumiillinen työ ja vaativa aivotyö.
Jos hoitotyötä todella arvostettaisiin, niin hoitajien epäasiallista kohtelua ehkäistäisiin tehokkaasti, kliinisen työn urakehitystä kehitettäisiin ja palkkiojärjestelmä näyttäisi aivan toiselta. Tehtäväjärjestelyt ja -siirrot tukisivat mielenterveyttä ja mukaansatempaavaa yhteisöllisyyttä tuettaisiin työpaikoilla. Etätäydennyskoulutustakin kehitettäisiin niin, että kaikki materiaali olisi helposti yhden salasanan takana, kuten esimerkiksi Skholessa.
Työhyvinvoinnin kehittäminen näyttäisi olevan hoitoalalla vielä lapsen kengissä. Kuten jo aiemmin aiheesta kirjoitin: ”hoitajien työhyvinvoinnin toiveet eivät ole mahdottomia. Niitä kuuntelemalla syntyisi miljoonien säästöt”.
Lue myös: Sairaanhoitajan työ – 4 asiaa, jotka olisin halunnut tietää etukäteen.
Jan Holmberg on terveysalan monitoimimies. Hän toimii kouluttajana, tietokirjailijana ja on koulutukseltaan sairaanhoitaja (ylempi AMK) ja ammatillinen opettaja. Janilta sujuu somemanagerointi, oppimateriaalien tekeminen ja bloggaaminen yhtä hyvin kuin kansainvälisissä hankkeissa luoviminen. Hän on koukuttava kirjoittaja, jonka mottoja ovat rohkeus, kehittäminen ja tulevaisuuteen katsominen. Vapaa-ajalla hän lukee, kuuntelee ja pyrkii keskittymään tärkeisiin hetkiin ja ihmisiin elämässään.