Hoitaja on potilasta varten, mutta onko hoitajalla enää mitään oikeuksia?
Potilaan hyvä kohtelu pohjautuu lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Entä kun potilaan hoito tarkoittaa sitä, että hoitajan pitää toimia omien arvojen, aatteiden tai vakaumuksen vastaisesti?
Työhön ja työyhteisöön liittyy odotuksia
Nykyään miltei kaikessa korostetaan omien henkilökohtaisten valintojen oikeutusta ja yksilöllisiä tarpeita. Työn tulisi täyttää monenlaisia tarpeita. Työssä pitäisi viihtyä, työssä pitäisi olla kivaa ja työssä pitää saada voida hyvin. Ja niin edelleen. Työlle asetetaan muun muassa esimiesten ja työkaverien työskentelyyn liittyviä odotuksia (Juuti 2006). Joku odottaa työltä toistoja, ennakoitavuutta ja turvallisuutta. Toiselle taas päivästä toiseen samanlaisena toistuva työ on kauhistus ja muutos mahdollisuus. Jollekin työ merkitsee keinoa kustantaa elämisen kuluja, ja esimerkiksi oman harrastuksen rahoittamista. Toiselle työ merkitsee - turvatun toimeentulon ohella - mahdollisuutta toteuttaa omia henkilökohtaisia arvoja.
Hoitaja ei voi asettautua potilaan yläpuolelle
Hoitotyöllä on historialliset, hengellisyyteen ja uskontoon nivoutuvat juuret. Hoitajan oma vakaumus oli vahvasti läsnä 1800-luvulla tehdyssä hoitotyössä. (Kangasniemi 2011.) Tämän päivän Suomessa hoitajan ja potilaan maailmankatsomukset voivat olla hyvin erilaiset. Potilaalla on oikeus hyvään kohteluun, ja potilaan opastaminen kuuluu hoitoalan ammattilaisen rooliin. Hoitajalla on esimerkiksi velvollisuus antaa potilaalle ehkäisyneuvontaa, vaikka hoitajan oma vakaumus kieltäisi syntyvyyden säännöstelyn. ETENEn lausunnon mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta kieltäytyä abortista vakaumuksen perusteella. Hoitaja ei voi valita potilasta, mutta hoitaja voi valita millaiseen yksikköön hakeutuu töihin.
Skholen Hoitotyön etiikka -kurssilla tarkastellaan eettisen pohdinnan merkitystä hoitotyössä. Kurssimateriaali sisältää esimerkkitapauksia tilanteista, joissa hoitotyön tekijä joutuu kohtaamaan monimuotoisia ja haastavia eettisiä työarjen pulmia.
Kuva Pixabay
Hoitajan oikeuksien polkemista?
Hoitotyön ammattilaiselle vakaumus on parhaimmillaan henkilökohtainen voimavara (Taylor ym. 2014). Se, tai tiedon puute voi muodostua esteeksi silloin, kun potilas odottaa hoitajaltaan hengellisten tarpeiden esille ottamista (Cone-Giske 2017). Uskonto ja hoitotyö ovat kaksi eri asiaa. Hoitotyön ammattilainen ei saa pyrkiä muuttamaan eri uskontoa tunnustavan, tai toisenlaisen vakaumuksen omaavan potilaan vakaumusta toiseksi. Työkaverin käännytys ei muuten ole myöskään sallittua.
Hoitajan oma vakaumus ei saa määrittää tapaa, miten tekee hoitotyötä ja kuinka antaa hoitoa potilailleen
Suomessa kenenkään ei tarvitse osallistua uskonnon harjoittamiseen. Hoitajana tulee muistaa eettisten ohjeiden olemassaolo, ja ammattimainen tapa toimia. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että potilaan tarvitessa tilansa vuoksi hoitajaa saattajaksi uskonnolliseen tilaisuuteen asiaan voi suhtautua työtehtävänä muiden joukossa, ja tarvittaessa olla läsnä potilaan tukena. Hoitotyön ammattilaisen roolissa.
Rokotukset ovat osa työ- ja potilasturvallisuutta
Terveyden edistäminen perustuu kansanterveyslakiin ja kuuluu hoitotyöhön. Suomessa kansallisen rokotusohjelman tavoitteena on suojata ihmisiä niiltä taudeilta, jotka on mahdollista estää rokottamalla. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön rokotukset ovat osa työ- ja potilasturvallisuutta (THL). Kausi-influenssarokotteen ottamista käsitellään Minnan taannoisessa kirjoituksessa.
Entä jos potilas tai omainen ei halua?
Kuten Skholen Hoitotyön etiikka -kurssimateriaalissa todetaan, niin nykyisenä tai tulevana hoitotyön ammattilaisena joutuu jatkuvasti pohtimaan, miten eettisiä periaatteita voisi parhaiten soveltaa juuri käsillä olevan eettisen kysymyksen ratkaisemiseen.
Tänä päivänä potilaat ja omaiset ovat varsin tietoisia oikeuksistaan. Heillä saattaa olla odotuksia ja näkemyksiä hoidon ja sen toteuttamisen suhteen. Hoitajana voi joutua esimerkiksi tilanteeseen, jossa potilas ei ole terveydentilansa, yhteisen asiointikielen puutteiden, tai vakaumuksensa nojalla kykenevä, motivoitunut, tai halukas sitoutumaan hoitoon. Tai lapsipotilaan vanhemmilla voi olla toisenlainen näkemys siitä, mitä heidän rakkaansa tarvitsee. Hoitajana joutuu pohtimaan myös sellaisia eettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät kollegiaalisuuteen ja työkaverin toimintaan. Myös viimeksi mainittua näkökulmaa käsitellään Skholen Hoitotyön etiikka -kurssilla.
Oletko sinä joutunut tekemään työssä tai työharjoitteluissa tehtäviä tai toimenpiteitä, jotka ovat vastoin omaa vakaumustasi, arvojasi tai aatteitasi?
Skholen Hoitotyön etiikka -kurssilla käydään läpi keskeisimpiä etiikan teorioita ja hoitokäytäntöjä havainnollisten, ja ajatuksia herättävien esimerkkien avulla. Tutustu kurssiin heti tilaamalla Skholen kahden viikon kokeilutunnukset täällä.