Ammattikoulutettu hoitaja ei tietenkään lähde mukaan koronavirushysteriaan. Silti osaaminen koronaviruspotilaan ensikohtaamisessa käy jokaisen hoitajan mielessä. Ovathan hoitotyöntekijät terveydenhuollon suurimpana ammattiryhmänä paljon tekemisissä hoidettavien, läheisten, saattajien ja työpaikalla vierailevien kanssa.

Maailman terveysjärjestö on julistanut koronaviruksen kansainväliseksi kansanterveysuhaksi. Suurin uhka ei tällä hetkellä ole itse virus. Suurimman uhan viruksen torjumiseksi aiheuttavat huhut, turhat pelot, tiedon puuttuminen ja monen ihmisen epäsiistit tottumukset ja tavat. Siksi hoitajan tehtävä on edistää yleistä tietoutta esimerkiksi oikeaoppisesta käsienpesusta ja yskimisestä.

Yleisesti on hyvä kertoa, että koronavirustartuntaa epäilevää henkilöä pyydetään olemaan yhteydessä terveysneuvontapalvelun, terveyskeskuksen tai päivystyksen henkilökuntaan ensisijaisesti puhelimen välityksellä, ja noudattamaan tarkasti sieltä saamiaan ohjeita.

Mitä jokaisen hoitajan tulee tietää koronaviruksesta?

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Uuden koronaviruksen (COVID-19) aiheuttama infektio oireilee influenssaa muistuttavilla akuutin hengitystieinfektion oireilla. Oireita ovat kuume, yskä, kurkkukipu, hengenahdistus, päänsärky ja lihaskivut. Lisäksi infektiotartuntaan voi viitata keuhkokuumeeseen viittaava löydös keuhkokuvassa.

Tämän hetkisen tiedon mukaan virus tarttuu ihmisestä toiseen pääasiallisesti lähikontaktissa pisara- ja kosketustartuntana. Itämisajan on arvioitu olevan 2-12 päivää. Suurin osa sairastuneista on saanut lieviä oireita ja toipuneet infektiosta. Kuolemaan johtaneita tapauksia on todettu lähinnä henkilöillä, jotka ovat ikääntyneitä ja/tai joilla on jokin perussairaus.

Kun epäily koronavirusinfektiosta herää

On tärkeää tutkia koronavirusinfektion mahdollisuus henkilöiltä, jotka täyttävät THL:n terveydenhuollon toimenpideohjeessa mainitut näytteenottokriteerit. Hoitajan on konsultoitava heti (infektio)lääkäriä, jos hoidettavalla on aiemmin mainittuja akuutin hengitystieinfektion oireita ja hän on oleskellut epidemia-alueilla eli tällä hetkellä Manner-Kiinassa, Etelä-Koreassa, Iranissa tai Italiassa 14 vuorokauden sisällä ennen oireiden alkua (tai ollut lähikontaktissa laboratoriovarmistetun COVID-19-tapauksen kanssa 14 vuorokauden sisällä ennen oireiden alkua). Tutkimukset tulee myös tehdä, jos potilaalla on vakava sairaalahoitoa vaativa hengitysinfektio, jonka aiheuttajaa ei tiedetä.

Lisäksi kartoitetaan lähikontaktit eli henkilöt, jotka ovat oleskelleet tartunnan saaneen kanssa samassa tilassa yli 15 minuuttia. Uusien potilaiden nopea tunnistaminen ja torjuntatoimien aloittaminen on tärkeää. Niiden avulla vähennetään jatkotartuntojen riskiä.

Helsingissä, Turussa, Tampereella, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja Terveystalolla on käytössä tarkemmat laboratoriotesti uuden koronaviruksen osoittamiseksi sitä epäiltäessä. CV19NhO (tai ZoonNhO) -pyyntöön, näytteiden ottoon, pakkaamiseen, lähettämiseen ja laboratorioon etukäteen ilmoittamista varten on huomioitava tarkemmat ohjeet. Testin tekeminen ja tuloksen saaminen vie useita tunteja. Koronaviruksen testausmahdollisuus on myös laajenemassa kaikkiin sairaanhoitopiireihin.

Moitteettomasta käsien pesusta varotoimiin

Uudelta koronavirukselta suojaudutaan samalla tavoin kuin muiltakin hengitystieinfektioiden aiheuttajilta. Ensisijaista on hyvästä ja oikeaoppisesta käsihygieniasta huolehtiminen ja kaikkien omalla työpaikalla toimivien ja vierailevien henkilöiden opastaminen siihen. Hoitajan työssä on hyvä pitää mielessä viiden pisteen muistisääntö hyvään käsihygieniaan perusteluineen. Tarkemmat tiedot käsihygieniasta saa nopeasti haltuun vaikkapa kuuntelemalla Skholen lyhyen käsihygienia -verkkokurssin. Lisäksi ihosta kannattaa pitää huolta käyttämällä ihoystävällisiä saippuoita ja desinfiointihuuhteita sekä säilöntäaineettomia ihovoiteita.

Moni hoitaja sanoo, että edellä mainitut asiat ovat ihan perusasioita. Millaisen avaruuspuvun sisään käytännössä suojaudutaan, kun hoidetaan COVID-19-epäiltyä tai -todettua potilasta? Taudinkuvan, altistumishistorian ja infektiolääkärin konsultaation perusteella potilas hoidetaan infektiolääkärin ja tartuntatautilain (1227/2016) mukaisella päätöksellä eristyksessä. Käytössä ovat tavanomaiset varotoimet, kosketusvarotoimet ja pisaravarotoimet. Ilmavarotoimet ovat käytössä vain aerosoleja tuottavissa toimenpiteissä. Vastaukseksi kysymykseen kannattaa kerrata tiedot varotoimiluokista ja niiden toimintaohjeet.

Hoitajan mahdollinen altistuminen koronavirukselle

Altistuksen välttäminen alkaa ennakoinnista kaikkine varotoimineen, kuten aiemmin on mainittu. Lisäksi työpaikalla tulee listata kaikki työntekijät, jotka hoitavat koronavirusinfektioon sairastunutta potilasta tai käsittelevät koronavirusnäytteitä. Jokainen ilman asiaankuuluvia henkilösuojaimia toiminut henkilökunnan jäsen, joka on hoitanut koronavirukseen sairastunutta potilasta, jää varotoimena välittömästi pois työstään.

Hoitajan oireiden kehittymistä seurataan 14 vuorokautta altistumisesta. Asianmukaisesti suojautuneen hoitajan tulee myös seurata oireitaan 14 vuorokautta viimeisestä hoitokontaktista potilaaseen. Hengitystieinfektioiden ilmaannuttua hoitaja jää siis pois töistä ja on puhelimitse yhteydessä työterveyshuoltoon. Siellä arvioidaan infektiolääkärin konsultaation perusteella tutkimusten tarve ja tehdään hoitoarvio.

Tartunnan saanut hoitaja ei saa palata työhön ilman työterveyshuollon lupaa. Hänen tulee myös välttää sosiaalisia kontakteja ja matkustamista. Lisäksi hoitajan tulee olla helposti työpaikan ja työterveyshuollon tavoitettavissa.

Lue myös: Hoitajapulassa potilaiden kuolleisuus kasvaa.