Ensihoitajat kokevat uhka- ja väkivaltatilanteita työtehtävissään. Miten tätä voidaan muuttaa ja varmistaa, että toisten auttaja pääsee ehjänä kotiin?

”Lappeenrantalaismies pahoinpiteli ensihoitajan, joka hoito tämän kadulla kaatunutta puolisoa - aiheutti olkapäävamman ja tuomittiin korvaamaan lähes 28 000 euroa” - ES 2.1.2020

”Ensihoitajien pahoinpitelystä halutaan kovemmat rangaistukset” - mtv uutiset 18.11.2019

”Ambulanssin ensihoitajien kimppuun käytiin yöllä Helsingissä - kolme miestä otettu kiinni” - yle uutiset 27.7.2018

”Ambulanssin ensihoitajien kimppuun käytiin yöllä Helsingissä - kolme miestä otettu kiinni” - yle uutiset 27.7.2018

Näitä otsikoita saa lukea liian usein. Otsikoiden taakse kätkeytyy aina yksittäinen ensihoitaja, yksikön ensihoitajat, koko työyhteistö sekä hyvin usein ensihoitajan oma perhe inhimillisine pelkoineen ja pahimmassa tapauksessa fyysisine ja psyykkisine pelkoineen.

Ensihoitajien työturvallisuus on aihe, joka nousee otsikoihin silloin kun jotain ikävää on tapahtunut.

Jokin tässä yhteiskunnassa on vialla, ja pahasti. Tällainen ajatus tuli mieleeni, kun puin ensihoidon tehtävällä suojaliivejä ja kuuntelin toisella korvalla Virvestä, että lähin poliisipartio on kiinni toisella tehtävällä ja mahdollista lisäapua joudutaan odottamaan liian pitkään.

Vaikka meidät on pyydetty auttamaan, eli tulemme kutsuttuina niin silti meidän täytyy varautua siihen, että emme saa kohteessa puukosta tai luodista. Tämä on niin väärin.

Heti alkuun haluan todeta, että viranomaisyhteistö sujuu erittäin hyvin, mutta valitettavasti esimerkiksi poliisin resurssit on vedetty niin tiukalle, että joudumme usein odottamaan poliisipartiota, joskus liian kauan ja tämä ei ole yksittäisen poliisipartion vika vaan syy löytyy ylemmiltä tahoilta.

Miten voidaan varmistaa, että ensihoitajat pääsevät kotiin ehjinä?

Työturvallisuuteen liittyy monia asioita. Kaikki lähtee ennakoinnista, tunnistetaan mahdolliset uhka- ja vaaratekijät ja varaudutaan niihin riittävissä määrin koulutuksella, ohjeistuksella, suojavälineillä ja taktiikoilla. Kaiken toiminnan tavoitteena on saavuttaa yksittäisen ensihoitajan fyysinen koskemattomuus sekä myös turvata ensihoitajan psyykkinen hyvinvointi.

Työturvallisuus voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri ryhmään: väkivallan uhka, onnettomuuden uhka ja tartuntavaara. Nämä ovat tunnistettuja ja olemassa olevia ensihoidon riskitekijöitä. Kaikissa näissä pahimmassa skenaariossa tuloksena on työkyvytön ensihoitaja.

Kuten aikaisemmin totesin, kaikki lähtee riskitekijöiden tunnistamisesta. Miten riskitekijöitä tunnistetaan? Viranomaisilla on tässä oma ja ratkaiseva rooli, samoin työnantajilla. Työntekijät myös tekevät havaintoja ja raportoivat niistä eteenpäin sovittuja raporttikäytäntöjä hyödyntäen. Havaintojen ja tutkimusten pohjata tehdään ohjeita ja suosituksia, jotka jalkautetaan edelleen kentälle ja työntekijät sitoutuvat noudattamaa ohjeita. Työnantaja järjestää myös työntekijöille asianmukaiset suojavälineet. Ensihoidossa on vuosia käytetty riskitehtävillä suojaliivejä, turvakenkiä, suojahanskoja, suojalaseja, suojahaalareita, hengityssuojaimia jne.

Haluaisin todeta, että operatiivinen puoli on kunnossa ja ongelmat ovat ihan jossain muualla, mutta valitettavasti näin ei ole ainakaan kaikilla toiminta-alueilla. Varsinkin yksityisillä palveluntuottajilla tingitään suojavarusteista. Esimerkiksi yksityisten ensihoidon palveluntuottajien työehtosopimukseen saatiin vasta tänä keväänä kirjaus siitä, että työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle asianmukaiset turvakengät. Eli toimeksiantaja vaatii operatiivisissa ohjeissa, että ensihoitajalla on asianmukaiset turvakengät jalassaan esim. liikenneonnettomuustehtävillä mutta yksityinen työnantaja ei niitä esim. keikkatyöntekijälle järjestä kustannusten takia. No onneksi tähän saatiin muutos.

Ennakoi, ennakoi ja ennakoi

Yksittäinen ensihoitaja voi ennakoimalla parantaa huomattavasti omaa ja työparinsa työturvallisuutta. Ennakointi alkaa viimeistään siinä vaiheessa kun Hätäkeskus on antanut tehtävän. Onko osoite ns. varokohde, onko osoite tuttu? Asuinalue, missä maineessa alue on, tehtäväkoodi, onko muita viranomaisia liitetty samalle tehtävälle, Hätäkeskuksen antamat lisätiedot, voiko niistä päätellä jotain, sovittu toimintamalli kohteessa jne. Lista on pitkä mutta ennakoimalla ja varmistelemalla asioita voidaan säästyä monelta harmilta.

CRM on myös yksi kriittinen tekijä ensihoitotehtävällä liittyen työturvallisuuteen. Kommunikoi työparisi kanssa. Pelkät murahdukset ja katseet eivät auta, jos tilanne eskaloituu vaarantaen auttajien turvallisuuden. Oikein toteutetulla CRM:llä voidaan ylläpitää tehtävällä tilannekuvaa, joka taas helpottaa molempien auttajien toimintaa ja osaltaan parantaa ja varmistaa potilasturvallisuutta. Kärjistetysti voidaan todeta, että ilman ennakointia ja varautumista kaikki muu on täysin turhaa.

Päihtynyt perus-Pena

Miten me saisimme päihtyneen ja agressiivisen Perus-Penan käyttäytymään asiallisesti ensihoitajien suuntaan?

Tähän ei mitkään suositukset ja ohjeet auta. Kolmen promillen päihtymystila sumentaa aivot siinä määrin, että vähäinenkin kunnioitus auttajaa kohtaan on haihtunut pois. Yksi vaihtoehto on jättää päihtymystilassa olevat ”potilaat” poliisin hoidettaviksi tilanarvion jälkeen. Tosin tässä vaihtoehdossa tulee resurssit vastaan. Ja tämä vaihtoehto ei edelleenkään poista sitä tilannetta, että ensihoitajilla täytyy kohdata potilas, eli riskit ovat edelleen olemassa.

Löytyisikö Hätäkeskuksen päästä tähän ratkaisu, eli hälytetään selvissä ”etyyli-keikoissa” kohteeseen suoraan joku muu kuin ensihoidon resurssi? Tällä saataisiin ainakin yksi tyypillinen ensihoidon tehtävätyyppi pois ja sitä myötä tilanne hieman paremmaksi. Jäljelle taitaa jäädä pelkästään huonoja ratkaisuja.

Entäpä henkinen väkivalta? Sinä senkin huorahoitaja…..jatketaan tästä joku toinen kerta.

Skhole tarjoaa erilaisia akuuttityön verkkokursseja jotka tukevat akuuttityössä työskentelevien hoitajien ammatillisen osaamisen ylläpitoa. Tämän linkin  takaa löydät kurssitarjonnan. Kannattaa tutustua kurssitarjontaan!

Teemu Väänänen on reipas Stadista lähtöisin oleva salolainen sairaanhoitajaopiskelija, perustason ensihoitaja ja turva-alan ammattilainen. Sairaanhoitajaopintojen myötä Teemulle on tullut tutuksi mm. erikoissairaanhoidon sisätautiyksikkö, akuuttipsykoosiosastot, saattohoito sekä sairaalan päivystys. Teemu on helposti lähestyttävä, läsnäoleva ja akuuteissa tilanteissa viihtyvä, joka on kaiken aikaa lapsenomaisen utelias oppimaan uutta akuuttihoidon saralla. Kiireisen opiskelija-arjen vastapainona Teemu harrastaa perhokalastusta, retkiautoilua ja vaeltamista.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole
Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.
Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!