Ehditkö palautua hoitotyöstä vapaalla ja lomalla?

Rankka työ, rankat huvit -sanonta on jäänyt historiaan. Nykytieto painottaa riittävää palautumista rankan työn vastapainona. Hyvät kikat palautumiseen auttavat työskentelemään hoitotyössä tehokkaammin, keskittyneemmin, luovemmin ja paremmalla sykkeellä.

Työ saa toki kuormittaa hoitajaa. Se auttaa jaksamaan, keskittymään, motivoi työhön ja kehittää esimerkiksi työ- ja paineensietokykyä. Liiallinen kuormitus sen sijaan on haitallista ja aiheuttaa muun muassa tapaturmia kotona ja töissä. Hoitajan voimavarojen ja hyvinvoinnin välinen kuilu aiheuttaa lisäksi joukon oireita, sairauksia ja ongelmia ihmissuhteissa. Ne tuntuvat kehon ja mielenterveyden rapistumisena ennen aikojaan.

Hoitajan työaivojen tulee jäädä pukukoppiin

On hyvä muistaa aika ajoin kysyä, miten hoitaja jaksaa työssään. Mutta yhtä tärkeää on tarkastella, mitkä ovat hoitajan omat taidot palautua työstään. Työsuorituksen ja palautumisen kun tulee olla riittävän hyvässä balanssissa keskenään, muuten hoitotyötä ei jaksa tehdä kovin pitkään.

Mitä työstä palautuminen sitten tarkoittaa? Se on kykyä antaa kehon ja mielen irrottautua ja elpyä työasioista. Erityisen tärkeää on antaa aivojen levätä. Aivot ovat hoitotyössä kovemmassa käytössä kuin esimerkiksi toimistotyössä. Aivokuormituksen ja muistin pätkimisen voi saada porukalla hallintaan jo työpaikalla. Hyvässä työpaikassa työaivot voi jättää vapaalle tai lomalle lähtiessä huoletta pukukoppiin.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa työpaikan toimintalähtöinen suunnittelu, jossa hyvänä ajatuksena on suunnitella työvuorot potilaiden hoidon tarve edellä. Yhtenä kauniina tavoitteena on vaikkapa vähentää sijaisten käyttöä. Se voi lopulta vaikeuttaa hoitajien työstä palautumista hankaloittamalla perhe-elämän ja työvuorojen yhteensovittamista. Hoitotyössä kannattaakin suosia vuorotyöjärjestelmää, jossa nopeita siirtymiä työvuorojen välillä vähennetään ja tehtyä työvuoroa seuraa aina myöhemmin alkava vuoro.

Liike ja uni ovat kuin hoitajan matkapuhelimen akku

Jokainen tietää, ettei matkapuhelimen muutamalla palkilla tai parilla prosentilla soitella enää pitkään. Akku pitää laittaa kiinni laturiin, ja puhelin on tietyn ajan kuluttua täynnä virtaa. Samasta syystä hoitotyössä on tärkeää pitää kiinni riittävistä tauoista, mitkä lisäävät palautumista jo työpäivän aikana.

Unen merkitys on sekin palautumisen kannalta kiistaton. Riittävä uni on yksilöllistä, mutta ajoittuu työikäisillä yleensä 7–9 tunnin väliin. Lisäksi lyhyellä 10–20 minuutin lepotauolla päivän aikana voi parantaa vireystilaa. Jos tavanomaisen yöunen pituudesta vähennetään viikossa kaksi tuntia yössä, vastaa ajokyky liikenteessä noin 0,9 promillen humalatilaa. Unen laatu ja sen riittävä määrä tulee huomioida erityisesti tehtäessä vuorotyötä. On myös hyvä muistaa, etteivät alkoholi ja nukahtamislääkkeet ole parhaita lääkkeitä laadukkaan uneen tavoitteluun.
Ehditko--palautua-hoitotyo-sta--vapaalla-ja-lomalla_9.7.2019_Unsplash
Liikunnan määrässä taas nyrkkisääntö on, että mitä enemmän mielekästä liikuntaa saa arkeen lisättyä, sen paremmin keho ja mieli voivat, ja palautuvat. Teholiikunta auttaa kasvattamaan suorituskykyä ja kehon- ja mielen tuntemusta lisäävä liikunta vähentämään kuormituksen tunnetta. Vanha tuttu liikuntapiirakka kiteyttää hyvin viikoittaiset terveysliikuntasuositukset.

Uniikki tapa ajanhallintaan ja mielekkääseen elämään

Moni kokee elämänsä mielekkääksi vain loma-aikoina. Silloin on syytä miettiä elämäntaparemontin tekemistä omassa arjessaan. Elämän mielekkyys on nimittäin yksi iso tekijä palautumiskyvyssä. Joillekin se tarkoittaa ystävien tapaamista, harrastamista, matkustamista tai kotoilua perheen kanssa. Toisille se on mahdollisuutta vaikkapa lukea, henggailla sosiaalisessa mediassa, syödä terveellisesti tai liikkua luonnossa.

Kaikkein tärkeintä on luoda oma uniikki tapa vaihtaa vapaalle, rentoutua ja suhtautua hoitotyöhön niin, että riittävä palautuminen on osa tasapainoista arkea. Kultaisen keskitien löytymistä ajanhallintaan voivat tukea työpurukka, työterveyshuollon henkilökunta, työhyvinvointigurujen opit, verkkokurssit ja oma-apuoppaat.

Palautumista edistävät periaatteet jokaisen hoitajan on lopulta suunniteltava itse. Sitä ennen on hyvä kysyä itseltään, ehdinkö palautua hoitotyöstä vapaalla ja lomalla riittävästi. Myöntävän vastauksen saadessaan on joka päivä töihin lähtiessä mahdollista tuntea, kuinka arvokasta ja merkityksellistä työtä tekee. Muussa tapauksessa on aika kääriä hihat ylös ja laittaa asiat työstä palautumisen näkökulmasta tärkeysjärjestykseen.

Lue myös: Hoitajapulassa potilaiden kuolleisuus kasvaa.

Tutkittua tietoa aiheesta

Blasche G, Bauböck V-M, Haluza D. 2017. Work-related self-assessed fatigue and recovery among nurses. Int. Arc Occup Environ Healt 90(2), 197-205.

Hirshkowitz M ym. 2015. National Sleep Foundation’s sleep time duration recommendations: methodology and results summary. Sleep Health: Journal of the National Sleep Foundation 1, 40–43.

Heponiemi T ym. 2009. Lääkärien ja sairaanhoitajien työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 46, 14–22.

Järvelin-Pasanen S. 2014. Työajat ja sykevälivaihtelu opetus- ja hoitotyötä tekevillä naisilla. Akateeminen väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.

Kinnunen U, Mauno S. (toim.) 2009. Irtiottoja työstä. Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Tampere: Yliopistopaino.

Lehto A, Sutela H, Pärnänen A. 2015. Työn henkinen ja ruumiillinen rasittavuus-selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:33. Saatavana: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi.

McDowall K, Murphy E, Anderson K. 2017. The impact of shift work on sleep quality among nurses. Occup Med (Lond.) 67(8):621–625.

Partinen M. 2012. Vireys, väsymys ja suorituskyky. Lääkärikirja Duodecim. Saatavana: www.terveyskirjasto.fi.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.