Hoitotyön työympäristön – kuten minkä tahansa työympäristön – tulee olla toimiva, turvallinen sekä työniloa tuottava paikka kaikille siellä työskenteleville. Työturvallisuus ja työrauhan takaaminen ovat hoitotyön peruskallio. Useiden tutkimusten mukaan työrauha on yhteydessä työssä viihtymiseen, työhyvinvointiin, työn sujuvuuteen ja työn tuloksiin.

Infuusio

Yli puolitoista vuotta kestänyt korona-aika on lisännyt hoitotyön vaativuutta ja hoitotyön ammattilaisten kuormittuneisuutta. Sairaanhoitajat, lähihoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt ja ensihoitajat ovat olleet tulilinjalla, ja yhä useampi hoitoalalla toimiva kokee väsymystä ja uupumusta. Samalla yhä suurempi joukko ammattilaisia harkitsee alanvaihtoa. Hoitajapula kärjistyy.

Hoitajien työssä jaksaminen ja työssä viihtyminen ovat veitsenterällä, ja palo merkittävän työn tekemiseen on osin mennyttä. On selvää, että asiantuntemusta ja erilaisia keinoja hoitotyön monenlaisiin häiriötilanteisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn tulee kehittää niin yksikkö-, yhteisö- kuin yksilötasoilla. Hoitajille on annettava työrauha.

Työrauha merkitsee eri asioita eri toimijoille

Työrauha on käsitteenä subjektiivinen, suhteellinen ja muuttuva. Käsitemäärittely heijastaa hoitotyön ammattilaisen ja johtajien persoonallisuutta sekä näkemyksiä hoidosta, hoitotyön arvoista, työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista sekä esimerkiksi hoidon päämääristä ja käytettävistä hoitomenetelmistä.

Hoitotyön ammattilaisen näkökulmasta keskiössä on hoitotyön tekemisen rauha, kun taas hoitotyön johtajan kannalta olennaista on työskentelyrauha.

Johtajan hyvälle työrauhalle antama määritelmä ei välttämättä vastaa lainkaan hoitotyötä tekevien käsitystä, ja toisaalta hoitotyön tekijöidenkin näkemykset poikkeavat usein toisistaan.

Vaikka hoitajien käsitykset työrauhasta vaihtelevat, yhteistä on kuitenkin se, että työvuoron aikaista työrauhaa pidetään tärkeänä: työtä pitää saada tehdä rauhassa, rauhallisessa ympäristössä, omaa ammattitaitoaan käyttäen ilman potilaiden tai kollegoiden arvostelua, mahdollisimman vähäisin keskeytyksin.

Hoitotyön onnistumisen kannalta työrauha tarkoittaa muun muassa riittävää hoitajaresurssia, oikeellista työvuorosuunnittelua ja osaamisperustan takaamista.
Yksilöllisten näkemysten lisäksi työrauhan määrittelyyn vaikuttavat aikakaudelle tyypilliset käsitykset hoitotyöstä ja hoitajan ammattiosaamisesta sekä eettiset periaatteet ja hoitotyön perustalla vaikuttavat arvot.

Työrauha on työhyvinvoinnin perusta

Työn häiriötekijät ovat yleisiä. Yhteistä häiriötekijöille on, että rikkovat työn tekemisen ja keskeyttävät ajatukset. Tunnettuja työrauhan rikkojia ovat tietokoneeseen kilahtavat sähköpostit, soiva puhelin, äänekäs työtoveri, jokaiseen pikkuasiaan puuttuva esimies ja työssä tapahtuvat jatkuvat muutokset.

Työrauhan rikkovat myös monet abstraktimmat asiat: väsynyt ja harhaileva mieli, työpaikkakiusaaminen, työtoverin henkilökohtaisen elämän murheet, jotka jaetaan työyhteisössä, osaamisvaje sekä media.

Etenkin korona-aikana media on saattanut sotkea, vääristää, ivata, havahduttaa, lamaannuttaa ja pysäyttää. Kun hoitotyön tekemiseen puututaan ulkoapäin, puututaan samalla hoitotyön työrauhaan.

Ilman työrauhaa ei voi olla työhyvinvointia, totesi tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen muutamia vuosia sitten Talouselämän haastattelussa. Ja niin se on.

Työrauhaan voi jokainen osaltaan vaikuttaa

Työrauha käsittää turvallisuuden, yhteisöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden lisäksi työn arvostamisen sekä itsenäisyyden tunteen – minä osaan tämän, minä pärjään, minä pystyn! Työrauhaan on mahdollisuus vaikuttaa. Sitä lähestytään usein työrauhahäiriöiden ja niihin puuttumisen näkökulmasta. Painopisteen tulisi kuitenkin olla hyvän työrauhan luomisessa ja sitä myöten kaikenlaisten häiriötekijöiden ennaltaehkäisyssä.

On paljon asioita, joihin voi – ja joihin pitää – keskittyä työrauhan takaamiseksi:

Työn turvallisuusseikat on saatava kuntoon.

Työympäristön ja työn tekemisen turvallisuus ovat työantajan ja jokaisen työyhteisön jäsenen vastuulla. Työssä ja työhön kaivataan ennustettavuutta, ja epävarmuuden keskellä on löydettävä myös sisäiset turvallisuudentunteen lähteet.

Arvosta kollegaa!

Etenkin hoitotyössä on olennaista muistaa, kuinka arvokasta ja tärkeää työtä alan ammattilaiset tekevät. Jokainen haluaa kokea kunnioitusta niin ihmisenä kuin työntekijänä. Arvostavassa ilmapiirissä yhteistyö työpaikalla sujuu, ja ihmisiä kannustetaan kehittymään.

Työyhteisössä vallitsevat yhteiset pelisäännöt.

Kaikilla työntekijöillä on oikeus ja tarve tulla kohdelluksi reilusti, yhteisten pelisääntöjen mukaan. Mahdollisuus osallistua työyhteisön sääntöjen ja toimintatapojen laatimiseen saattaa edesauttaa sääntöjen ymmärtämistä ja niiden noudattamista.

Yhteisöllisyys luo pohjan yhteiselle tekemiselle.

Yhteenkuuluvuus on ihmislajille yhtä tärkeää kuin ravinto, lämpö ja suoja. Meillä on tarve kuulua yhteisöön ja luottaa sen jäseniin. Yhteistyön tekeminen on tehokkaampaa, kun työyhteisössä vallitsee luottamus. Luottamus taas edistää työrauhaa.

Ammattilaisen pitäisi saada vaikuttaa työhönsä.

Itsenäisyys on tunne siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä, myös työhönsä. Se on hallinnan kokemus ja kokemus sitä, että voi tehdä itseään ja työtään koskevia päätöksiä ja valintoja. Se on luottamusta omaan ammattitaitoon.

Kun työyhteisöissä huolehditaan siitä, että nämä viisi edellä mainittua tekijää vallitsevat työyhteisössä, hoitotyöntekijöiden on helpompi kestää painetta, muutoksia, tiukkaa työtahtia ja jatkuvia keskeytyksiä. Tämä puolestaan vaikuttaa myönteisesti työrauhaan – ihmiset voivat työssään paremmin.

Tarttumapinnoilla

Minna

Minna Salakari on elämäniloinen turkulainen. Minna on opettaja, projektipäällikkö ja terveyden edistämisen asiantuntija. Hän väitteli tohtoriksi toukokuussa 2020 Turun yliopiston kansanterveystieteenlaitokselta ja toimii päätyössään Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opettajana. Minna on suorapuheinen ja kantaa ottava kirjoittaja, joka on kiinnostunut kaikenlaisesta viestinnästä. Hän on nopea tekstintuottaja, jota kiehtoo sote-alan ilmiöt laajasti. Minnan työskentelyä ohjaavat pohjaton uteliaisuus, kehittymisen halu ja positiivinen elämänasenne. Vapaa-ajallaan Minna liikkuu, lojuu, lukee ja viettää aikaa perheensä kanssa.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole
Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.
Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!