Aivoverenkiertohäiriön oireistoon liittyvä ensihoitotehtävä on tyypillinen ensihoidon päivittäistehtävä. Joka päivä 68 suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Tunnistatko sinä AVH-oireet?

Aivoverenkiertohäiriön oireistoon liittyvä ensihoitotehtävä on tyypillinen kiireellisen ensihoidon päivittäistehtävä. Aivoverenkiertohäiriöitä ovat aivoinfarkti ja aivoverenvuoto. Aivoverenkiertohäiriöllä (AVH) tarkoitetaan aivoverenkierron tilapäistä häiriötä (TIA) tai pysyvän vaurion aiheuttavaa aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa. Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa aivojen vakavan toimintahäiriön, jonka seurauksena potilaalla ilmenee esimerkiksi motorisia ja kielellisiä vaikeuksia. Aivoverenkiertohäiriöstä kärsivä ei välttämättä tunnista itse omaa tilaansa.

Joka päivä 68 suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Tämä tarkoittaa vuodessa 25 000 uutta avh-potilasta. Aivoinfarktin saa noin 18 000 suomalaista ja aivoinfarktin 1 800 suomalaista. Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Vuosittain aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vajaat 5000 suomalaista. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy.

Tunnista oireet

Jokaisen meistä on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa aivoverenkiertohäiriön oireet. Ohessa listaus aivoverenkiertohäiriöön viittaavista oireista. Näiden ilmaantuessa tulee aina soittaa välittömästi 112.

-       Halvausoireet: yleensä toispuoleinen raajan voima- ja tai tuntoheikkous

-       Suupielen roikkuminen

-       Puhehäiriö

-       Näköhäiriö: molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset

-       Tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ha huimaus yhdessä

Aivoverenvuotoon voi liittyä äkillinen ja kova päänsärky.

FAST-muistisääntö

Ohessa käytössä oleva muistiääntö, jonka avulla voi arvioida tilanteen, jos epäilet että esimerkiksi läheiselläsi on aivoverenkiertohäiriö. FAST tulee englanninkielisistä sanoista face (kasvot), arms (kädet), speech (puhe) ja time (aika). Yksittäinenkin oire vaatii välittömiä toimenpiteitä!

F: Pyydä henkilöä hymyilemään. Yleensä aivoverenkiertohäiriöstä kärsivä ei pysty hymyilemään, vaan toinen suupieli jää alaspäin tai kasvot ovat ilmeettömät. Tuntopuutos voi olla myös yksi oire.

A: Pyydä henkilöä nostamaan käsivartensa ylös. Jos toinen käsi on voimaton, eikä nouse ylös, voi epäillä aivoverenkiertohäiriötä.

S: Epäselvä puhe tai puhumattomuus voivat myös kieliä aivoverenkiertohäiriöstä.

T: Ajalla viitataan siihen, että jos joku edellä mainituista kohdista täyttyy, on jo kiire soittaa apua. Toimi nopeasti ja soita 112!

Aivoverenkiertohäiriöpotilas ensihoidossa

Tässä esimerkkinä yksi kuvitteellinen ja hyvin tyypillinen AVH-oireisiin liittyvä ensihoidon kiireellinen tehtävä. Tehtävän avulla pääset kurkistamaan ensihoidon toimintaan. Olen itse kirjoittanut tämän tehtävän sairaanhoitajan opintoihin liittyvän päivystys- ja ensihoidon kurssilla viime keväänä. Tehtävässä tuli avata annetun potilasesimerkin oireen mukaista hoitoa ja taktiikkaa. Auki kirjattu tehtävä kertoo hyvin sen, kuinka suoraviivaista ensihoidon toiminta tällaisilla tehtävillä on.

Useat sairaanhoitopiirit ovat laatineet ensihoidolle valmiita toimintaohjeita tyypillisimpiä hätätilapotilaita varten.

Tämän esimerkkipotilaan hoito seuraa yhtä tällaista annettua ohjetta.

Hätätilapotilaan hoito on aina moniviranomaistoimintaa. Tällä tehtävällä Hätäkeskus laati riskiarvion potilaan voinnin mukaan ja hälytti kohteeseen ensivasteyksikön sekä lähimmän hoitotason ensihoitoyksikön. Ensivasteyksikkö tavoitti potilaan ensimmäisenä. Ensivasteyksikkö voi olla esimerkiksi paikallinen sopimuspalokunnan yksikkö. Jos potilaan peruselintoiminnon ovat vakaat kuten tässä esimerkkitapauksessa, ei ole tarvetta liittää tehtävälle ensihoidon kenttäjohtajaa tai esimerkiksi lääkäriyksikköä.

Case 706B

65-vuotias Minttu Virtanen (kuvitteellinen potilas ja tilanne) oli lähdössä hoitamaan lastenlastaan aamulla klo 8:00. Käsilaukkuaan sulkiessaan hän huomasi, ettei pystynyt käyttämään ollenkaan oikeaa kättään. Yrittäessään selittää tilannetta miehelleen hän huomasi myös puheensa olevan kummallista. Suusta tulee ihan eri sanoja mitä hän tarkoittaa. Miehensä huomasi heti, että jotain on pielessä ja soitti 112. Tullessanne kohteeseen Minttu istuu eteisen tuolilla ja vastailee puhumalla ”siansaksaa”.

Minttu Virtanen (myöh. pt.) on hyvin tyypillinen ns. AVH-potilas oirekuvaston perusteella. Oireina pt:llä on toispuoleinen halvausoireisto sekä puheentuoton häiriö. Pt:n puoliso on toiminut tilanteessa oikein ja tehnyt varhaisen vaiheen hätäilmoituksen 112:seen.

112 hälyttää tehdyn riskinarvion perusteella kohteeseen lähimmän tarkoituksenmukaisen ensivasteyksikön sekä hoitotason ensihoitoyksikön ensihoidon tehtäväkoodilla 706B.

Ensivasteyksikkö (myöh. evy) kohtaa potilaan ensimmäisenä. Kohteen turvallisuuden varmistamisen jälkeen evy tekee pt:stä ensiarvion, joka on seuraavanlainen:

A: Ilmatie avoin

B: Hengitys spontaania

C: Rad+ (rannepulssi)

D: Potilas on hereillä, vastaa puhutteluun

E: Toispuoleiset halvausoireet, puheentuoton häiriö

Evy informoi ensiarviosta kohteeseen tulevaa ensihoitoyksikköä Virvellä (viranomaisradioverkko) alueen omassa Evy-puheryhmässä. Tämän jälkeen evy tekee pt:lle tarkennetun tilanarvion mittaamalla pt:n vitaalit (peruselintoiminnot, HT, HÄ, Sp02, RR, P, B-CLUG, ihon väri + lämpö, GCS ja FAST:n) ja kertoo nämä edelleen Virvellä ensihoitoyksikölle. Ensihoito-yksikkö voi tarvittaessa soittaa kohteeseen ja pyytää lisätietoja (esim. pandemian aikana, onko kohde turvallinen, pt:n vointi jne.).

Ensihoitoyksikön ensihoitajat tekevät evy:n tekemän ilmoituksen perusteella toimintasuunnitelman matkalla kohteeseen, joka on seuraavanlainen:

·   Ns. nopea load & go taktiikka

·   Potilaan kohtaamisen jälkeen:

·   Nopea anamneesin (potilaan taustat) selvittäminen (henkilötiedot, omaisten yhteystiedot, oireiden alkamisajankohta, kotikuntoisuus, lääkitys tai lääkelista, erityisesti onko pt:llä Marevan, Pradaxa ym. antikoagulanti-lääkitys (verenohennuslääkitys), kotikuntoisuus, perussairaudet sekä onko pt:llä ollut vastaavaa tilannetta aikaisemmin).

·   Pois-suljetaan päätrauman mahdollisuus palpoimalla (painelemalla) kallo sekä kaularanka + onko päänalueella hematooman (mustelman, vuodon) merkkejä.

·   Anamneesin selvittämisen aikaan toinen ensihoitajista valmistelee pt:n nopeaa evakuointia varten.

·   Tavoitteena on päästä lähtemään kohteesta 10 min. kuluessa kohti alueen voimassa olevan hoito-ohjeen mukaista tarkoituksenmukaisinta hoitopaikkaa.

·   Anamneesin kirjaamisen yhteydessä toinen ensihoitajista ottaa vastaan evy:n laatiman ensivastekaavakkeen ja liittää sen ensihoitokertomukseen.

·   Evy:n resursseja hyödynnetään ns. lisäkäsinä pt:n evakuoinnissa.

Pt. kytketään potilasmonitoriin vasta ensihoitoyksikössä. Pt:lle avataan myös i.v-yhteys ringerillä(infuusioneste) vasta kun matka on alkanut. Potilas myös puhallutetaan tässä vaiheessa sekä hänestä otetaan sydänfilmi EKG 12-16 kytk. (evyllä ei näihin mahdollisuutta).

Pt. kuljetetaan hoito-ohjeen mukaiseen hoitolaitokseen koodilla 706A (ensihoidon tehtäväkoodi). Pt. kuljetetaan ylävartalo 30 astetta koholla, mikäli RRsyst. > 120 (yläverenpaine).

Noin 15 min. ennen hoitolaitokseen saapumista hoitovuorossa oleva ensihoitaja tekee ennakkoilmoituksen Virvellä vastaanottavaan hoitolaitokseen alueen ohjeen mukaista puheryhmää ja ISBAR-raportointikaavaa (vakioitu raportointiprotokolla). Pt:lle tehdyt hoitotoimenpiteet sekä seurannassa tehdyt havainnot + vitaalit kirjataan ensihoitokertomukseen (tajunta, GCS + paikka/aikaorientaatio, kaikkien raajojen liikefunktio, pupillit, niiden koko, valoreaktio, katsedeviaatio, päänsärky/niskajäykkyys, pään alueen vammamerkit). Pt:ltä poistetaan kuljetuksen aikana kaikki metalliesineet ja poistetut esineet kirjataan ensihoitokertomukseen.

Potilaan jatkohoito määräytyy sen mukaan, mikä hänen tausta tilanne on mm. perussairaudet huomioiden. Pt.n voinnin seurantaa jatketaan potilasmonitorilla, samoin i.v - nesteytystä jatketaan. Jatkohoito toteutetaan paikalliset ja voimassaolevien hoito-ohjeiden mukaisessa paikassa.

Skhole tarjoaa erilaisia akuuttityön verkkokursseja jotka tukevat akuuttityössä työskentelevien hoitajien ammatillisen osaamisen ylläpitoa. Tämän linkin  takaa löydät kurssitarjonnan. Kannattaa tutustua kurssitarjontaan!

Teemu Väänänen on reipas Stadista lähtöisin oleva salolainen sairaanhoitajaopiskelija, perustason ensihoitaja ja turva-alan ammattilainen. Sairaanhoitajaopintojen myötä Teemulle on tullut tutuksi mm. erikoissairaanhoidon sisätautiyksikkö, akuuttipsykoosiosastot, saattohoito sekä sairaalan päivystys. Teemu on helposti lähestyttävä, läsnäoleva ja akuuteissa tilanteissa viihtyvä, joka on kaiken aikaa lapsenomaisen utelias oppimaan uutta akuuttihoidon saralla. Kiireisen opiskelija-arjen vastapainona Teemu harrastaa perhokalastusta, retkiautoilua ja vaeltamista.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole
Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.
Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!