Abortti – hoitotyön eettinen haaste vaatii ymmärrystä ja osaamista

Abortti eli raskaudenkeskeytys on naistentautien hoitotyössä yksi eniten eettisiä ristiriitoja ja moraalista stressiä aiheuttavista toimenpiteistä: julkisessa keskustelussa vastakkain joutuvat raskaana olevan naisen oikeus itsenäisiin päätöksiin ja sikiön oikeus elämään.

Vastakkain voivat joutua myös raskaudenkeskeytystä haluavan potilaan ja toimenpidettä hoitavan ammattilaisen arvot. Raskaudenkeskeytys koetaan usein sekä itsekkäänä että epäitsekkäänä tekona. Itsekkäänä silloin, kun raskaudenkeskeytys tehdään omaan elämään liittyvien syiden takia ja epäitsekkäänä, kun vastuullisuus lasta kohtaan on toimenpiteen merkittävin syy.

Tutkimusten mukaan suhtautuminen aborttiin on yleensä ristiriidattomampaa ja myönteisempää silloin, kun sikiö on sairas, raskaus uhkaa äidin henkeä tai raskaus on alkanut seksuaalisen väkivallan seurauksena.

Hoitajan, tavallisimmin kätilön, on hyvä muistaa, että aborttiin päättyneet potilaat tekevät päätöksensä harkiten ja pohtivat abortin vaikutuksia omaan elämäänsä, tuleviin lapsiinsa, vanhempiinsa ja kumppaneihinsa. Päätös ei ole kenellekään yksinkertainen eikä helppo.

Raskaudenkeskeytys herkistää emotionaaliselle stressille

Lääkkeellisten keskeytyksien yleistyessä hoitajat joutuvat entistä enemmän tekemisiin raskauden keskeytymisen kanssa, käsittelemään kohdusta poistuneen sikiön jäänteet ja varmistamaan raskauden täydellisen keskeytymisen. Raskaudenkeskeytys herkistääkin ammattilaisen aina emotionaaliselle stressille.

Koska raskaudenkeskeytysten lähtökohdat ovat erilaiset, ne vaativat hoitajilta erilaista suhtautumista ja mukautumista potilaiden tarpeisiin – hoitaja joutuu tasapainottelemaan erilaisten tarpeiden ja odotusten välillä.

Abortti on hyvä esimerkki lääketieteellisestä toimenpiteestä, jossa ammattilaisen antaman ohjauksen ja tuen tulee vastata yksilöllisesti potilaiden tarpeita.

Millaista informaatiota tulee tarjota naiselle, joka harkitsee raskaudenkeskeytystä, kun voidaan olettaa, että tieto saattaa lisätä ahdistuksen, syyllisyyden ja pelon tunteita? Miten ohjata ja tukea potilasta, joka on toimenpiteeseen päätynyt?

Eettinen osaaminen vahvistaa työssä selviytymistä

Raskaudenkeskeytyksiin liittyvät eettiset kysymykset ovat kuormittavia. Haasteiden tunnistamisella ja käsittelyllä voidaan lisätä hoitotyön ammattilaisten eettistä päätöksentekotaitoa.

Hoitotyön ammattilaiset tarvitsevatkin säännöllistä eettisen osaamisperustan vahvistamista. Hyvä eettinen osaaminen lisää työhyvinvointia, työhön sitoutumista ja parantaa kokonaisvaltaisen hoitotyön laatua. Riittämättömiksi koetut hoitotyön resurssit saattavat turhauttaa ja johtaa työn rutiininomaiseen suorittamiseen, jossa ei ole sijaa eettiselle pohdinnalle eikä empatialle.

Raskaudenkeskeytykseen tulevat potilaat tarvitsevat erityisesti tiedollista tukea ja ”hyväksyvää ohjausta” ennen toimenpidettä. Toimenpiteen jälkeen tukea tarvitaan erityisesti hyvinkin ristiriitaisten tunteiden käsittelyyn. Potilaalle on tärkeää saada hoitohenkilökunnan luottamus, tuki ja kunnioitus omalle päätökselleen.

Naisen oma tahto ei vielä riitä abortin syyksi

Suomessa abortteja tehdään keskimäärin 25 päivittäin. Joka toinen niistä tehdään 20–29-vuotiaalle naiselle. Vuonna 1970 Suomen uuden aborttilain ajateltiin olevan vapaamielinen: laki sallii käytännössä kenen tahansa keskeyttää raskautensa, kun sitä pyytää ajoissa.

Käytännössä jokainen raskaana oleva nainen, joka pyytää abortin ennen 12. raskausviikkoa, saa sen.

Suomessa aborttia joudutaan edelleen perustelemaan, jopa kahdelle lääkärille. Lakimme on Euroopan tiukimpia, ja raskauden keskeytys edellyttää pääsääntöisesti kahden lääkärin lausunnot ja perustellun syyn. Kaikissa muissa Pohjoismaissa raskaudenkeskeytys tehdään yksinkertaisesti naisen pyynnöstä.

Pyyntö keskeytyksestä itsessään oikeastaan sisältää kaiken tarvittavan: raskaus ei ole toivottu, eikä sen haluta jatkuvan. Tämän pitäisi riittää. Se, että raskaana oleva joutuu selvittämään elämäntilannettaan lääkäreille ja myöhemmin mahdollisesti myös hoitajille, on tarpeetonta ja alistavaa.

Mikäli pyyntö keskeytyksestä riittäisi toimenpiteeseen, olisi myös hoitotyön ammattilaisten eettinen taakka huomattavasti kevyempi.

Tarttumapinnoilla

Minna

P.S. Skhole tarjoaa etätäydennyskoulutusta sekä naistentaudeista että hoitotyön etiikasta. Hanki kokeilutunnukset ja käy kurkkaamassa koulutustarjonta!

Minna Salakari on elämäniloinen turkulainen. Minna on opettaja, projektipäällikkö ja terveyden edistämisen asiantuntija. Hän väitteli tohtoriksi toukokuussa 2020 Turun yliopiston kansanterveystieteenlaitokselta ja toimii päätyössään Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opettajana. Minna on suorapuheinen ja kantaa ottava kirjoittaja, joka on kiinnostunut kaikenlaisesta viestinnästä. Hän on nopea tekstintuottaja, jota kiehtoo sote-alan ilmiöt laajasti. Minnan työskentelyä ohjaavat pohjaton uteliaisuus, kehittymisen halu ja positiivinen elämänasenne. Vapaa-ajallaan Minna liikkuu, lojuu, lukee ja viettää aikaa perheensä kanssa.